Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mielestä ahtaassa taloustilanteessa tarvitaan kansallista solidaarisuutta. Yritystoimintaa on kaikkialla Suomessa, eikä sitä voi keskittää pääkaupunkiseudulle.
“Suomen sisällä ei ole aina tahdottu ymmärtää aluepolitiikkaa. Halutaan tietoisesti luoda vastakkainasettelua rahavirroista. Vastakkainasettelu on vaarallista, mutta monille poliittisesti tarkoituksenmukaista”, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa.
Hän istuu jälleen kerran autossa, jonka etuvalot osoittavat kohti Mikkeliä. Reissaaminen on Mäkiselle tuttua. Vaimo on suurlähettiläänä Prahassa. Perheen tyttären on äitinsä matkassa ja pariskunnan kaksi poikaa asuvat Helsingissä.
“Kerran kuukaudessa vietän perheen kanssa pidemmän viikonlopun.”
Sunnuntai-iltana viitostiellä saa ajella rauhassa kohti pohjoista. Sen sijaan vastaantulevalla kaistalla autojen valot muodostavat katkeamattoman helminauhan. Hätäinen voisi sanoa, että siinä maakuntien voima valuu taas kohti etelää.
Jälleen kerran Suomessa keskustellaan, miten Uusimaa ja pääkaupunkiseutu elättävät muuta maata. Se harmittaa maakuntajohtajaa. Hänen mielestään keskustelu on usein hakoteillä.
“Teollisuus on hajallaan pitkin Suomea. Silloin tarvitaan laaja verkosto, joka ylläpitää yrityksiä. Onko yritystoiminnan keskittäminen tiettyihin keskuksiin yleensäkään mahdollista?”
Mäkisen mielestä suomalaista vientiteollisuutta pitäisi katsoa kokonaisuutena keskittymättä siihen, miltä kulmalta mikäkin savu nousee.
“Vientiteollisuus muodostaa 40 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Tuotantoa on kaikkialla maassa. Esimerkiksi metsäteollisuus sijoittuu luonnostaan sinne, missä metsä kasvaa.”
BKT:sta kolmannes syntyy Uudellamaalla. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.
“Uudellamaalla on pääkonttoreita, mutta teollisuuslaitokset ovat eri puolilla Suomea. Kovapalkkaiset tehtävät ovat keskittyneet tietylle alueelle, mutta tuotanto on hajautunut.”
Tilanteessa, missä talouskasvu on pysähtynyt, tarvitaan Suomen sisäistä solidaarisuutta. Syrjäseutujen laiminlyöminen heijastuu koko maan kehitykseen.
“Ei ole varaa laiminlyödä tiettyjen alueiden kasvua. Yritystoiminta ei siirry Suomen sisällä, vaan se uhkaa siirtyä yhä enemmän rajojemme ulkopuolelle.”
Ilmiö koskee myös pienyrityksiä, vaikka siitä ei juuri puhuta. “Kymmenesosa pienistä ja keskisuurista yrityksistä pitää mahdollisena, että toimintaa siirretään ulkomaille. Nämä eivät tule näkyviin uutisina. Yksittäinen yritys työllistää muutaman henkilön, mutta kokonaisvaikutus on merkittävä.”
Mäkisen mielestä vaikeina aikoina tarvitaan alueellisen vastakkainasettelun sijaan yhteistä näkemystä, joka veisi koko maata eteenpäin. “Koko Suomen yrityssektorin pitäisi olla iskussa.”
SAMPSA OINAALA, teksti
TOMMI TAIPALE, kuvat
Lue koko juttu painetusta maaliskuun 2016 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös Kodin Pellervon e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
