Seinäjoen asuntomessuilla esittäytyvä Nuuka-talo hengittää joka suuntaan. Se on rakennettu puusta ja selluvillasta. Edes tapetit, maalit ja liisterit eivät sisällä muovia.

Nuuka-talo

Asuinpinta-ala: 162 m2 = 5 h + keittiö + khh + sauna. Lämmin varasto 10 m2 + 2 auton katos.

Tontti: 837 m2.

Rakennusmateriaalit: puu ja selluvilla, sekä ekologiset, hengittävät pintamateriaalit.

Lämmitys: hybridi; ilma-lämpö-vesipumpppu, aurinkokennot, varaava vesihormillinen takka.

Seinäjoen asuntomessut: 8.7.–7.8.2016.

Hengittävämpää rakennusta asuntomessuilta ei löydy. Sisään astuessaan kannattaa nuuhkaista. Tuntuuko nenässä pistävää maalin tai liiman hajua? No ei tunnu, pikemminkin tuoksuu metsältä, sillä pinnoissa on käytetty pelkästään luonnonmateriaaleja: savilaastia, puuta ja paperia.

Nuuka-talon rakentajapariskunta, Henri, 34, ja Teija Mäkinen, 31, on nuoresta iästään huolimatta jo toista kertaa asialla: edellinen talo valmistui vuonna 2008 Ylöjärvelle. Nyt Mäkiset halusivat arvojensa mukaisen ekotehokkaan, mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen jättävän rakennuksen. Haaveena kangasteli koti, joka tehdään entisajan aineista, puusta ja paperista.

Hengittävää tiiviyttä

Hengittävä seinärakenne on tehty niin, että se mukautuu erilaisiin kosteuskuormiin, mutta on silti ilmatiivis. Hengittävä ja kosteusturvallinen talo kun ei lainkaan tarkoita tuulen viuhinaa nurkissa.

”Rakensimme ensimmäisen talomme parikymppisinä, nopeasti ja edullisesti, äkkiä muuttovalmiiksi. Ostimme talopaketin. Tontille kohosi tavallinen perustalo, jonka eristeenä oli muovin väliin pakattua mineraalivillaa”, Mäkiset kertovat.

Nuuka-talossa kaikki on ekologista ja tarkasti mietittyä. Rakennus tehtiin perinteiselle rossipohjalle pitkästä puutavarasta lankku kerrallaan. Samalla tyylillä isoisät pykäsivät muun muassa rintamamiestalojaan.

Eristeeksi puhallettiin selluvillaa. Hengittävyys jatkuu sisätiloissa: lattiaksi naputeltiin allergiatestattu kotimainen puuparketti ja olohuoneen korkealle kohoavat seinät sekä katto verhoiltiin suomalaisella kuusipaneelilla. Muissa tiloissa käytettiin savilaastia, hartsia sekä paperitapettia, jonka väliin ei ole piilotettu ensimmäistäkään muovikalvoa.

Henri valottaa rakennusfysiikan lakeja keittiöstä tutulla esimerkillä: ”Jos laitat yhden leivän yöksi paperipussiin ja toisen leivän muovipussiin, mitä tapahtuu? Aamulla paperipussin leipä on kuiva, mutta muovipussi on pitänyt kosteuden ja leipä on säilynyt tuoreena. Jos annat leivän olla muovissaan ja viikon päästä kurkistat sisältöä, näet, että leipä on homeessa. Samat lainalaisuudet pätevät rakenteissa.”

HELENA KUJALA, teksti
JARMO VAINIONPÄÄ, kuvat

Lue koko juttu painetusta kesä-heinäkuun 2016 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli