Turun kauppahallin jykevä tammiovi narahtaa ja aukeaa, ja niin täyttyy tienoo ylenpalttisista tuoksuista. Joulukaupungin herkkujen äärelle kiiruhdetaan läheltä ja kaukaa.

Turun kauppahallissa tunnelma syttyy pikkujouluna. Silloin jouluvalot syttyvät ja havuköynnökset ripustetaan pitkien käytävien ylle. Kuusi pääsee päätyparvelle.

Joulupukki käyskentelee väkijoukossa, ja moni nappaa itsestään kuvan pukin kainalossa. Pajukorissa taatolla on vanhan ajan karkkikeppejä, joita hän ojentaa sekä kilteille lapsille että aikuisille.

”Yhtään tuhmaa en vielä ole kauppahallissa tavannut, vaikka olen niin monta vuotta täällä vieraillut”, pukki juttelee.

Kauppahallin avajaiset vuonna 1896 oli Turussa riemun aihe. Torikauppa oli käynyt räävittömän sotkuiseksi. Oli ihmeellistä, kun kaupankäynti saatiin sisälle siistiin halliin.

Hallin suunnittelu oli uskottu arkkitehti Gustaf Nyströmille, jonka ansiolistalla jo oli Helsingin kauppahalli, Suomen ensimmäinen. Turun hallista tehtiin isompi, tietysti: 118,5 metriä pitkä, 30 metriä leveä ja 13 metriä korkea. Rakentamiseen käytettiin 300 000 tiiltä ja yli 42 tonnia rautaa.

Myymälöitä tehtiin 151, ja tiskit notkuivat ruokaa, etenkin tuoretta lihaa. Kanoja, ankkoja ja hanhia säilytettiin häkeissä hallin pihalla. Voi sitä kotkotusta ja vaakkumista! Kun halliin saatiin vesi, kalat pantiin altaisiin uiskentelemaan.

Tuli sota, tuli pula-aika, tuli toinen sota, mutta hallikauppa jatkui. Sitten tuli 1960-luku ja ylitsepääsemätön ongelma: halli oli käynyt vanhanaikaiseksi. Ei muuta kuin traktorilla nurin, niin eräät ajattelivat! Syntyi kansanliike kauppahallin pelastamiseksi. Sen koommin purkamisesta ei ole puhuttu, eikä puhuta, sillä koristeellinen punatiilirakennus on suojeltu, nähtävyys jo itsessään.


Selfie joulupukin kanssa! Ronja Laatun harras joulutoive täyttyi.

Tyylikään Herkkunuotta-kalapuodin tiskillä siiat, ahvenet ja kuhat köllivät sovussa merikrottien, taskuravun saksien, katkarapujen, kampasimpukoiden ja muiden muotiherkkujen kanssa. Kaiken keskellä komeilee turskan valtava pää.

Kokki poimii lautaselle vastapaistetun kissakalan. Lisukkeeksi hernerisottoa, ja komeus hunnutetaan asiakkaan katseen alla palsternakkakermalla kuin gourmet-taideteokseksi. Keski-ikäinen herrasmies nauttii annoksen rennosti baarijakkaralla istuskellen. Onko tämä Turku vai Rooma?

ULLA WILLBERG, teksti
PIRITTA FORS, kuvat

Lue koko juttu joulukuun 2016 painetusta Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.

 

Jaa artikkeli