Sikiöaika on ihmisen kehityksen tärkein jakso. Syntyvä lapsi on silloin herkimmillään ympäristön vaikutuksille.

Lapsen psykologinen kehitys alkaa jo kohdussa: ihmisen kasvuvauhti ja aivojen kehitys ovat silloin ylivoimaisesti nopeinta muihin elämänvaiheisiin verrattuna.

Tähän asti yhdeksää kuukautta äidin kohdussa ei ole pidetty erityisen merkittävänä jaksona, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat toista: ”Pienikin häiriö raskausajan kasvuympäristössä saattaa altistaa muutoksille, jotka heijastuvat lapsen myöhemmässä kehityksessä”, akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta sanoo.

Yksi sikiön kasvuympäristöä heikentävä tekijä on raskaana olevan äidin kokema stressi ja psyykkinen kuormitus. Tästä aihealueesta Räikkönen tutkimusryhmineen etsii nyt uutta tietoa.

Aineistona on noin 5000 Predo-tutkimukseen osallistunutta äiti–lapsi-paria. Ainutlaatuisena tietolähteenä toimivat myös laajat suomalaiset raskaus- ja syntymäkohortit.

 

Ylipaino on riskitekijä

Raskaudenaikaisesta masennuksesta kärsii yllättävän moni. Se on arkipäivää peräti viidesosalle odottavista äideistä. Jotkut ovat olleet masentuneita ja ahdistuneita jo pitkään: ”Taloudelliset huolet ja työelämän kiristyvät vaatimukset kuormittavat ruuhkavuosiaan eläviä äitejä. Raskaus lisää tätä epävarmuutta.”

Masennus ja lihavuus kulkevat käsi kädessä. Räikkösen johtamissa tutkimuksissa on saatu selville, että ylipainoiset naiset, joilla painoindeksi on yli 30, kärsivät muita enemmän depressiosta sekä odotusaikana että sen jälkeen.

”Ylipainoon liittyvät häiriöt kuten korkea verenpaine, raskausmyrkytys ja raskausajan diabetes voimistavat äidin stressiä ja voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen.”

 

Äidin stressi haitaksi

Stressi muuntaa äidin fysiologiaa ja äidin veressä on enemmän stressihormoneja, joista osa kulkeutuu istukan kautta syntymättömään lapseen, mikä lisää ennenaikaisen syntymän vaaraa.

”Ennenaikaisena tai alle 2,5 kiloisena syntymisen on havaittu nostavan riskiä sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin tai kakkostyypin diabetekseen.”

Liiallinen stressihormoni vaikuttaa myös sikiön aivojen kehitykseen ja stressinsäätelyjärjestelmiin. ”Tämä näkyy myöhemmin fyysisenä ja psyykkisenä haavoittuvuutena, esimerkiksi alttiutena kokea voimakkaampia stressireaktioita.”

Räikkösen mielestä äitien psyykkiseen hyvinvointiin raskausaikana pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Seulonta tulisi ulottaa myös nuoriin naisiin, jotka suunnittelevat perheenlisäystä. ”Silloin pystymme puuttumaan asioihin riittävän ajoissa esimerkiksi äitiysneuvolassa.”

 

Vauvan syke ratkaisee

Vauvan sydämen sykevälivaihtelu vaikuttaa siihen, kuinka herkkä hän on raskausajan vaikutuksille, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

”Niillä vauvoilla, joiden sydämen sykevälivaihtelu on suurta, äidin raskaudenaikaisen ahdistuneisuuden ja vauvan negatiivisten tunteiden yhteys on voimakas. Vauvat ovat itkuisempia, ärtyneempiä ja pelokkaampia”, psykologian dosentti Mikko Peltola toteaa.

Vastaavasti vauvoilla, joiden sydämen sykevälivaihtelu on vähäisempää, äidin ahdistuneisuus odotusaikana ei ennustanut vauvan negatiivista emotionaalisuutta. Peltolan mukaan tutkimuksen ydinviesti on, etteivät raskaudenaikaiset tekijät vaikuta kaikkiin lapsiin samalla tavalla.

Tutkimus on osa laajempaa Lapsen uni ja terveys -hanketta. Vauvat olivat kahdeksan kuukauden ikäisiä.

ULLA SAIKKONEN, teksti