Missä ollaan, kun tuhannet narsissit avaavat kukkansa? Ollaan Tammisaaressa, Gullön mailla.

Tammisaaren saaristossa sijaitsevan Gullön kartanon metsäiseen ja kallioiseen maastoon on istutettu kaikkiaan 30 000 narsissin sipulia. Lainehtiva kukkameri oli omistaja Lena Aschanin idea. Hän kävi hakemassa oppia ja mieluisiaan lajikkeita muun muassa Keukenhofin puistosta Hollannista.

Ensimmäiset sipulit laitettiin maahan syksyllä 2007. Oli selvää, ettei tuhansia sipuleita voinut istuttaa yksitellen. Niinpä sipulit vain kipattiin maahan ja niiden päälle kärrättiin multaa. Alkukesän narsissit saavat kerätä vararavintoa jaksaakseen kukkia uudestaan seuraavana vuonna. Kuihtuneet lehdet ajetaan lopulta ruohonleikkurilla.

Noin puolen kilometrin mittaisella kävelyreitillä voi ihastella 20 eri lajikkeen toukokuista kukintaa. Kellansävyinen narsissilaakso valkokylkisten koivujen ja kaarnarunkoisten mäntyjen alustoilla on erikoinen näky, jota ei ole todeksi uskoa. Vastapuhjenneet lehdet ja niiden välistä siivilöityvä valo tekevät paikasta satumaisen. Vielä muutama vuosi sitten alueella kasvoi myös taivaansinisiä helmililjoja, mutta jänikset pistelivät ne poskeensa.

Lajikkeet

Narsissilajikkeita on monenlaisia ja ne ryhmitellään yleensä kukan muodon perusteella. Nykyisin lajikkeita on maailmalla huikeat 20 000. Tutuimpia ovat torvinarsissit, joista keltaisia kutsutaan myös pääsiäisliljoiksi. Gullön narsisseista ’Carlton’ ja ’Agathon’ ovat isotorvisia. Myös ’Ice Follies’ ja ’Fortissimo’ kuuluvat isotorvisiin narsisseihin. ’Ice Follies’ -lajikkeen terälehdet ovat valkoiset ja torvi vaaleankeltainen, ’Fortissimon’ oranssia torvea ympäröivät keltaiset terälehdet.

’Ice Follies’.

’Agathon’.

Isotorvinen ’Salome’ on viisikymmentäluvulla jalostetuista vaaleanpunatorvisista narsisseista edelleen yksi suosituimmista. Sen terälehdet ovat valkoiset.

’Salome’.

Kerrannaisten lajikkeiden kukkien keskustat ovat useiden terälehtien peittämät eikä niillä ole varsinaista torvea. Gullön valikoimiin kuuluun muiden muassa ’Tahiti’, jonka keltaisten terälehtien keskellä näkyy häivähdys punaista. ’Flower Record’ kuuluu puolestaan lyhyttorvisiin lajikkeisiin. Valkoisten terälehtien keskellä on keltainen, oranssireunainen torvi. Myös ’Delibes’ on lyhyttorvinen. Terälehdet ja torvi ovat keltaiset, mutta torven reuna on oranssi.

’Tahiti’.

Kaikille avoinna olevaan narsissipolkuun voi tutustua itsenäisesti parin viikon ajan toukokuun puolivälin tienoilla. Luonnollisesti ajankohta jonkin verran vaihtelee kevään edistymisen mukaan, ja ennen matkaa kannattaakin tiedustella kukinnan tilannetta.

Vanhaan navettaan on rakennettu lähiruokaa tarjoava krouvityylinen tilausravintola, sekä kahvila, missä voi piipahtaa maistelemassa pikkusuolaista tai makeaa.

Kartano

Kartano seisoo vanhassa kulttuurimaisemassa. Degerön saaren keskellä sijaitsevalle tilalle vie mutkainen, osin kapeakin hiekkatie. Kuningas Erik XIV antoi Gullön rälssilahjana Nils Boijelle vuonna 1562. Tilasta tehtiin rustholli eli ratsutila, joka asetti sotilaita armeijan käyttöön. Tuolloin kartanon pääasialliset elinkeinot olivat lihan, voin ja heinän tuotanto sekä silakan pyynti.

Klickin upseerisuku omisti tilan 1700-luvun lopulla. Seuraavalla vuosisadalla omistajat vaihtuivat useasti. Viimeisten 180 vuoden aikana omistajina ovat olleet Kopparströmin ja Aschanin suvut.

Gullön päärakennus on 1760-luvulta.

Nykyinen päärakennus tehtiin 1760-luvulla palaneen kartanon tilalle. Kustavilaistyylistä taloa laajennettiin vuonna 1903 ja se toimii edelleen yksityisasuntona. Useimmat kartanon rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Vanhoja työläisasuntoja on 1960-luvulta lähtien vuokrattu kesävieraille ja vapaa-ajan kalastajille.

Maatalouden merkitys on nykyisin vähäinen. Tilan pellot ovat vuokralla, mutta puutarhassa ja kasvihuoneessa kasvatetaan vihanneksia, kukkia ja yrttejä. Metsätalous on tärkeä tulonlähde. Tukkien ja kuitupuun lisäksi metsästä saadaan haketta omaan lämpökeskukseen.

Alueen pohjoiskärkeä reunustavat tammilehdot olivat laidunmaina kartanon ensimmäisinä vuosisatoina. Maat rauhoitettiin virallisesti 1950-luvulla, mutta ne olivat olleet luonnonsuojelualueina käytännössä paljon pitempään. Narsissilaakson lisäksi kannattaakin tutustua upeaan lehtomaisemaan ja sen kasvillisuuteen. Tie lehtoon lähtee päärakennuksen pohjoispuolelta.

Gullö Gård, Gullön kartano, Gullöntie 298, Tammisaari, p. 040 766 5340, www.gullo.fi, kahvila auki kukinnan aikana joka päivä klo 11-19.

LEENA NURMI, teksti ja kuvat