Mullan lumo -blogi

Mullan lumo – Järjestyksen ihme

  • 17.1.2018
Viime vuoden puolella minulta oli hukassa monenlaista. Ihan viimeisinä viikkoina katosivat joululahjaksi aiottu kirja, oivallinen silakkaresepti ja yksi hyvin tärkeä lappunen.

Mullan lumo – Joulukätkö

  • 20.12.2017
Suljen oven perässäni ja löydän käsikopelolla valokatkaisijan tutulta paikaltaan. Himmeäksi kuluneen lasikuvun suojaama hehkulamppu syttyy ja tuo näkyväksi talvisuojaan varastoidut tarvekalut.

Mullan lumo – Haavan jäähyväiset

  • 15.11.2017
Periaatteessa puun kaataminen on yksinkertaista. Suurille savotoille tilataan dinosauruksen mallinen kone, joka katkoo, pätkii ja siivuttaa. Metsänomistajan tehtäväksi jää pysytellä poissa puita ahmivan tyrannosauruksen tieltä ja tähystellä tienvarteen ajettujen pinojen päitä.

Mullan lumo – 16/10 -42

  • 18.10.2017
Tilamme ensimmäiset asukkaat pystyttivät kotinsa kuivalle moreeniluodolle. Rakensivat tuvan ja kammarin sen kylkeen. Asettuivat asumaan, ryhtyivät viljelemään luotoa ympäröiviä hiesumaita ja kasvattamaan perhettään.

Mullan lumo – Syyssäteitä

  • 20.9.2017
Sumun suipot sormet pyrkivät sisään puseronkauluksesta. Märät heinänkorret kiillottavat kumisaappaiden varret, ja pisimmät röyhyt viskovat vesihelmiään korkealle polven yläpuolelle.

Mullan lumo – Kesän valssi

  • 16.8.2017
Kukkamaalla kuhistaan. Eturivissä oiotaan hameenhelmoja ja suoristetaan varsia. Sivummalla huiskautellaan siitepölypuuteria, sipistään ja supistaan, nyökkäillään ja luodaan vaivihkaa silmäyksiä puoliksi suljettujen terälehtien välistä. Orkesteri alkaa virittää soittimiaan, ja hetken päästä peippo intoutuu kertosäkeellään lämmittelyyn mukaan.

Mullan lumo – Muotitietoinen

  • 17.5.2017
Lunta. Vähän auringonpaistetta. Räntää ja rakeita. Hyytävää itätuulta ja vesisadetta. Ja sitten taas lunta.

Mullan lumo – Puhemiehenä

  • 19.4.2017
Istun tuvan pöydän ääressä ja tuijotan ulos ikkunasta mitään näkemättä. Tiesinhän että ennen pitkää tämä on edessä. Olen viivytellyt ja vetkutellut, mutta jossain vaiheessa päätös on vain tehtävä.

Tarhurin aika

  • 15.3.2017
Olen usein huomannut, että meidän puutarhaeloa elävien aikakäsitys poikkeaa monen muun ihmisryhmän ajantajusta. Puutarhan aikaa ei mitata minuuteissa tai kvartaaleissa. Talventähdet ja kevätesikot kukkivat sitten, kun ne ovat siihen valmiita, ei niitä auta hoputtaa.

Koti-ikävää kammarissa

  • 15.2.2017
Talomme peräkammarissa on vuosien ja vuosikymmenten kuluessa asustellut monenmoista väkeä. Lapsia ja aikuisia, vuokralaisia ja evakoita, kauppiaita ja talon tyttöjä – kaikille on löytynyt katto pään päälle ja tukevat hirsiseinät ympärille.

Uunin vierestä

  • 18.1.2017
Pönttöuunissa paukkuu. Muiden halkojen joukkoon päätynyt kuusipuu kipinöi ja räiskähtelee, mutta luovuttaa kuitenkin lopulta lämpönsä uunin kylkeen. Tammikuisena päivänä pakkasmittari näyttää yli kolmenkymmenen asteen lukemia. Vedän jalkaani toisetkin villasukat ja käperryn nojatuolin syliin. Tänään paras paikka löytyy uunin vierestä.

Mullan lumo – Joulukuun puutarhassa

  • 15.12.2016
Villamyssyn tupsu tarttuu kiinni lumiseen oksaan ja heilauttaa ilmaan hentoisen höytyväpilven. Osa hiutaleista tupsahtaa puuteriksi poskille ja sulaa samassa lämpimälle iholle. Taivutan lapaskädellä kuusen oksia syrjään ja kurkistan puun alle. Oravan jäljet päättyvät rungon tyvelle.