Hyvä esimerkki yrittäjyydestä: Kaverukset keksivät valmistaa kuormalavoista penkkejä ja pöytiä. Tilauksia tulvi. Pojilla ei ole puutetta kesätöistä.
Ovi yrittäjyyteen avautui Valkeakosken Tyryn yläkoulun valinnaisaineen kautta. Kahdeksannella luokalla opiskeltiin yrittäjyys- ja työelämäkasvatuksen teoriaa, mutta jo seuraavana vuonna piti perustaa oma firma ja kokeilla asioita käytännössä. Onneksi sen sai tehdä Nuori Yrittäjyys ry:n siipien suojissa.
Ensin löi tyhjää, mutta sitten pojat, viisi ysiluokkalaista, muistivat partioleirin nuotiopiirin tapahtumat.
”Kivien päällä istuminen leiripaikassa Hauholla tuntui epämukavalta. Sitten huomasimme muutaman kuormalavan metsän reunassa ja kyhäsimme niistä jonkinlaisen penkkiä muistuttavan härpäkkeen”, kertoo Hugo Uusi-Mikkola.
Siinä se oli, kuormalavoista tehty ekologinen tuote, joka vaati vielä hienosäätöä, mutta sen ympärille sopi perustaa yritys. Hugosta, puheliaimmasta, leivottiin myyntipäällikkö, Patrik Kalliosta tehtiin toimitusjohtaja ja Henry Rahikaisen hoidettavaksi lankesi rahaliikenne ja kirjanpito. Toni Eskelinen on monitoimimies, häärää siellä missä miestä tarvitaan.
”Jokainen meistä joutuu myöhemmin ilmoittamaan omat tulonsa henkilökohtaisella veroilmoituksella. Kaverit kantavat eteeni ostokuitteja ja niitä minä sitten selvittelen”, Henry Rahikainen kertoo.
Tilat järjestyvät
Maalit maksavat eniten. Lavat saadaan ilmaiseksi ja erityispitkiä pultteja on hankittu sopuhintaan.
Tuotekehittelyn jälkeen partioleirin härpäkkeestä muotoutui kahden istuttava selkänojallinen penkki. Yhden valmiiksi saattaminen vie kaksi tuntia ja penkin kaveriksi suunniteltiin myös pöytä.
”Homma tehostui vaihetyöksi, kun pääsimme Henryn ahtaasta kellarista Hugon taloyhtiön kahteen autotalliin”, Joona Poutanen selvittää.
Toisesta tallista tuli maalaamo, jossa pohja- ja pintamaalaus sujuu Hugon isän maaliruiskulla. Pensseliä kokeiltiin aluksi, mutta siinä tuli äitiä ikävä.
Satasella liikkeelle
Nuoruus ja rahan puute eivät olleet yrittämisen esteitä. Pojat olivat viime elokuussa 15-vuotiaita ja kukin sijoitti yritykseen tasan 20 euroa.
”LavaMafia NY -nimen keksimme koulutunnilla. Loppuosa tuntui ensin kyseenalaiselta, mutta alkoi sitten kuulostaa erottuvalta ja riittävän asialliselta.”
Lavamafia esitteli tuoreet tuotteensa, prototyypit, Valkeakosken joulumessuilla. Sieltä tipahti ensimmäinen tilaus ja poikien innostus kasvoi.
”Meidät löytää Facebookista, mutta eniten tilauksia ovat poikineet henkilökohtaiset tapaamiset. Maaliskuussa esiinnyimme rippipuvut päällä Tampereen Tullintorilla ja huhtikuussa Uskalla Yrittää -finaalissa Kampin ostoskeskuksessa Helsingissä.”
Kiirettä piisaa
Suomen toiseksi suurin tapahtumajärjestäjä Eastway Life ilahtui rouheiden kalusteiden kasattavuudesta ja tilasi kaksikymmentä penkkiä ja niihin pöydät. Selkänoja taittuu istuinta vasten pienellä pyöräytysliikkeellä, jonka jälkeen kalusteet saa pinottua pieneen tilaan auton peräkoslaan tai talvisäilöön.
”Keräämme kuormalavoja yrityksiltä. Viime viikonloppuna roudasimme niitä verstaalle 50. Saimme lainaksi pakettiauton ja äiti lähti kuskiksi”, Hugo kertoo.
Jättitilaukseen tarvitaan sata lavaa ja määrähetki kilkuttaa toukokuun lopussa. Se tietää sitä, että viikonloppujen lisäksi verstaalla pitää paiskia töitä myös arkisin koulupäivien jälkeen.
Palaute innostaa
”Parasta yrittämisessä on onnistuminen, kun huomaa, etä meidän tekeleemme kiinnostavat ihmisiä. Kampissa oli hieno meininki ja tapasimme valtavasti ihmisiä. Saimme mainetta, näkyvyyttä, Alumni-kunniakirjan ja tilauksia. Istumista penkeillämme kokeilivat muiden muassa Matti Vanhanen ja Hjallis Harkimo.”
Koulussa perustetut NY-yritykset elävät vain vuoden, joten kesän kynnyksellä yritysmuotoa pitää muuttaa.
”Todennäköisesti Lavamafiasta tulee 4H-yritys, sillä se ei vaadi samanlaista paperihässäkkää kuin toiminimi”, Henry tietää.
Nyt Suomessa toimii noin 450 4H-yritystä. Pelkkä ilmoitus 4H-yhdistykseen riittää. Arvonlisäkiemuroilta vältytään, jos myynti on alle 6 000 euroa.
Pojat uskovat tienaavansa sen verran, että voivat kesän kuluessa hankkia palkkioillaan ainakin yhdet festariliput ja käydä jonkin kerran ulkona syömässä ”firman piikkiin”.
Yrittäjäksi aikuisena
”Tämä vuosi on opettanut ainakin kädentaitoja ja esiintymistä. Laput putosivat silmiltä. Nyt ymmärrämme yrittäjyyttä paremmin kuin jos olisimme istuneet vain pulpetissa opettajaa kuuntelemassa.”
Elokuussa Lavamafian pojista neljä lähtee lukioon, yksi ammattiopistoon.
”Yrittäjän ura ei todellakaan ole mikään huono valinta. Olen vahvasti miettinyt, että voisin siihen aikuisena ryhtyä. Pitää vain keksiä hyvä idea, siitä se lähtee”, Hugo miettii.
”Ja tietysti sitä ennen olisi hyvä hoitaa opinnot loppuun”, Joona muistuttaa.
Syrjäytymisen vastaisku
Nuori yrittäjyys -yhdistys organisoi Vuosi yrittäjänä -kurssia sadoissa toisen asteen oppilaitoksissa sekä ysiluokilla ympäri Suomea.
”Toiminnan tiedetään parantavan nuorten aktiivisuutta, työllistymistä ja yritteliäisyyttä ja siten ehkäisevän syrjäytymistä. Muissa Pohjoismaissa toiminta saa valtiolta rahallista tukea, Suomessa ei”, harmittelee Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.
Tänä vuonna toiminta on ollut suositumpi kuin koskaan. Mukaan saatiin 4000 nuorta ja harjoitusyrityksiä perustettiin 1500.
”Olemme silti kovin kaukana Ruotsin luvuista. Siellä mukana oli 25000 koululaista ja yrityksiä perustettiin 7500. Suomessa valtion tukea ohjataan monille kehittämishankkeille, joten toivon että näillä tuloksilla myös Nuori Yrittäjyys ry saa tukea. Ruotsi on hyvä kirittäjä.”
Näyttöä on
Jos tukea tulisi, Utriainen suuntaisi sen erityisesti alueverkostojen kasvattamiseen.
”Yksi verkostomme aluetoimija tavoittaa yrittäjyyskasvatukseen nyt sata opettajaa ja muutamia kymmeniä kouluja. Kaksi ihmistä tavoittaisi tuplamäärän ja avaisi nykyistä useammalle nuorelle mahdollisuuden huomata oma osaaminen ja harjoitella riskitöntä yrittäjyyttä.”
Selvityksen mukaan 11–14 prosenttia NY-yrityksistä jatkaa toimintaansa lukuvuoden jälkeen joko samalla tai uudella idealla.
”Eräs muutaman vuoden takainen intohimoinen vanhojen pelien kerääjä tuli NY-ohjelmaan ja kipusi lukuvuoden aikana Pohjoismaiden suurimmaksi retropelien nettikauppiaaksi. Muuan lukiolainen hurahti kahviin. Hän perusti nimeään kantavan kahvilayrityksen, mikä järjesti muun muassa Slush-tapahtuman kahvitukset 22 000 kävijälle.”
HELENA KUJALA, teksti
JYRKI LUUKKONEN, kuvat
