Moni kotona asuva vanhus syö liian yksipuolisesti. Apu on tervetullutta silloin, kun omat voimat eivät enää riitä ruuanlaittoon ja kaupassa käymiseen.
”Tämä herättää minut henkiin!” huikkaa iloisesti tamperelainen Kyllikki Galant, 83, ja alkaa survoa perunoita muusiksi. ”Kokkaaminen on paljon kivempaa kaverin kanssa. Ei tarvitse nököttää yksin keittiössä.”
Uunissa kypsyy kinkkulasagne ja siivu kermalla kuorrutettua lohta.
”Säästänkö palan kurkkua, että voit laittaa sitä myös leivän päälle”, kysyy hoivanantaja Karoliina Tervonen Home Instead Seniorihoivasta pilkkoessaan salaattia munakkaan kaveriksi. Jälkiruuaksi on luvassa mustikkarahkaa.
Karoliina on käynyt joka kolmas viikko auttamassa Kyllikkiä siivouksessa ja muissa kotitöissä. Myöhemmin tarkoituksena on yksissä tuumin suunnitella ja valmistaa viikon ruuat kerrallaan. Kolmessa tunnissa ehtii vaikka mitä.
”Tykkään ruuanlaitosta. Inkeriläinen äitini opetti pyöräyttämään vatruskat ja sultsinat, mutta ei sitä jaksa itselleen ihmeitä laitella, sanoo vuodesta 1980 lähtien yksin asunut Kyllikki. ”Joskus ostan lämpötiskiltä uunikalaa tai karjalanpaistia. Onneksi sain Karoliinan avukseni. Kaupassa hän voi toimia silminäni, koska näen huonosti.”
Yksityinen hoivapalveluntarjoaja Home Instead Seniorihoiva on käynnistänyt ravitsemusasiantuntijoiden kanssa kampanjan ikääntyvien monipuolisen ravitsemuksen edistämiseksi.
Suomalaistutkimusten tulokset antavat aihetta huoleen: kotona asuvien vanhusten virheravitsemus lisääntyy selvästi 80 ikävuoden jälkeen. Kauppakassien kantaminen on raskasta, eikä kauppaan jaksa huonoina päivinä edes mennä. Ja vaikka ruokaostoksilla yrittäisikin tehdä parempia valintoja, tuoteselosteet ovat niin pienellä präntättyjä, että niitä on vaikea lukea. Päivittäinen kokkaaminen tuntuu työläältä. Ruokavalio yksipuolistuu, kun samaa murkinaa syödään kolmena päivänä peräkkäin.
”Heikentynyt ravinnonsaanti johtaa nopeasti yleiskunnon huononemiseen, altistaa sairauksille ja vaarantaa itsenäisen kotona asumisen”, vanhusten ravitsemukseen erikoistunut tutkija, dosentti Merja Suominen Gery ry:stä sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan ateriapalveluita käyttää suhteellisen pieni osa ikääntyneistä, noin 13 prosenttia yli 80-vuotiaista. Tukea ruuanlaittoon kuitenkin tarvitaan.
”Kotona asuvien ja kotihoidossa olevien vanhusten ruokailuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja varmistaa, että he saavat riittävästi apua”, Merja Suominen muistuttaa.
Erityisesti sairaalasta kotiutuvat vanhukset kokevat suuria haasteita syömisen kanssa:
”Olen aina ollut vilkas menijä, mutta lonkkaleikkauksen ja sydämentahdistimen asennuksen jälkeen voimat eivät ole palautuneet ennalleen. Sairaalassa totuin säännöllisen ruokailuun, ja sitä haluan jatkaa kotona”, Kyllikki Galant pohtii.
Suomisen mukaan opettelemista on myös omaishoitajiksi joutuneilla miehillä, jotka eivät ole tottuneet keittiötöihin. Ruokavalio saattaa typistyä leipään, maitoon ja kahviin. Lounaaksi syödään perunaa ja kastiketta. Kalliita hedelmiä, marjoja ja kasviksia ei lautasella näy.
Ikääntyessä janon tunne heikkenee, jolloin riittävän nesteen saanti voi olla ongelma. ”Ruuan mukana saadaan noin litra nestettä. Sen lisäksi olisi hyvä juoda 1–1,5 litraa päivittäin. Esimerkiksi kolme lasillista maitoa, kaksi lasillista vettä ja lasillinen tuoremehua.”
Lääkitys, sairaudet, muistiongelmat ja fyysiset rajoitteet voivat hankaloittaa monipuolisen ruokavalion noudattamista. ”Suositusten mukaisten aterioiden suunnitteleminen ja tekeminen uuvuttaa. Silloin tyydytään helposti kompromisseihin ruuan laadun suhteen”, Merja Suominen sanoo.
Vuonna 2008 Home Insteadin Yhdysvalloissa ja Kanadassa toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin 1 686 omaishoitajaa vanhusten ruokavalion laadusta. Ravitsemuksen riskitekijöiksi nousivat sairaudesta johtuva ruokavalion muutos, vähintään kolme reseptilääkettä sekä tahaton viiden kilon painonvaihtelu viimeisen kuuden kuukauden aikana.
”Painonvaihtelut ja vähäinen proteiinin saanti kiihdyttävät lihaskatoa, mikä puolestaan heikentää toimintakykyä ja kehon hallintaa. Sen sijaan hyvä ravítsemus ehkäisee tai siirtää sairauksien puhkeamista ja hidastaa niiden pahenemista.”
Iän karttuessa keho tarvitsee vähemmän energiaa, mutta enemmän ravintoaineita. Päivittäin ruuasta tulisi saada vähintään 1 500 kilokaloria energiaa. Sairastuminen kuluttaa kehon ravintoainevarastoja, jolloin ravintoaineiden ja proteiinin tarve suurenee.
”Jos vanhus ei itse jaksa enää kokata, voi omainen tai hoivanantaja miettiä hänen kanssaan, mitä tänään syödään ja valmistaa aterian rauhassa. Jos ruokahalu on huono, kannattaa suosia mieliruokia. Annokseen on hyvä lisätä silloin tavallista enemmän suolaa tai käyttää sokeria taittamaan makua.”
Monisairaille tai toipilaana oleville vanhuksille Suominen suosittelee aterioiden täydennystä apteekista saatavilla ravintovalmisteilla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää ruuan proteiinipitoisuuteen, sillä se voi jäädä tarvetta pienemmäksi varsinkin kaikkein iäkkäimmillä.
”Esimerkiksi kaupasta saatava valmis luomuspelttipuuro on hedelmäsoseen kanssa loistava aamu- tai iltapala.”
Kyllikki Galantille aamupuuro on tuttu juttu. Kymmenen maissa hän syö voileivän ja juo kyytipojaksi kupillisen kahvia. Sillä jaksaa hyvin puolille päivin, lounaaseen saakka.
”lltapäiväkahvin kanssa herkuttelen pullapalalla. Viiden korvilla haukkaan jotakin kevyttä, iltapalaksi sopivat jogurtti ja puolikas banaani.”
ULLA SAIKKONEN, teksti
JYRKI LUUKKONEN, kuvat
