Kun liikkuu riittävästi ja luopuu liikakiloista, sydän voi hyvin.
Ongelmat lisääntyvät hälyttävästi: sydäninfarktia sairastavien hoidossa käyvien potilaiden määrä kasvaa Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (Hyks) viiden prosentin vuosivauhdilla, ja muita sydänsairauksia potevien määrä lähes samaan tahtiin.
Sydänterveyden eteen on tehty Suomessa töitä reilut 50 vuotta. 1970-luvulla aloitettiin Pohjois-Karjala-projekti, jolla sydän- ja verisuonitautien kuolleisuustilastoja johtavat itäsuomalaiset saatiin korjaamaan elintapojaan. Kartettavia asioita olivat tupakka, liika suola ja kovat rasvat.
Suotuisa kehitys jatkui 1980-luvulla, kun pallolaajennukset ja ohitusleikkaukset yleistyivät. Sydänsairauksien ennustetta paransivat myös samaan aikaan markkinoille tulleet kolesterolilääkkeet, statiinit.
Ennaltaehkäisy ja etenkin hoitomenetelmien kehittyminen tuottivat tulosta: suomalaisten työikäisten sepelvaltimokuolleisuus on 40 vuodessa vähentynyt puolella ja työikäisillä miehillä peräti 80 prosenttia.
Nyt ollaan menossa huolestuttavaan suuntaan. Tuore Finriski-väestötutkimus paljastaa, että suomalaisten korkean verenpaineen laskeminen on hidastunut ja veren kolesterolimäärä on jopa kääntynyt nousuun.
Verenpaine ja kolesteroli
Terveysvaikutukset eivät vielä näy kansallisissa tilastoissa, mutta Hyksin potilastilastoissa kehitys on jo havaittavissa: vakavien sydäntapahtumien määrä lisääntyy vuosi vuodelta.
”Väestön vanheneminen ei selitä kaikkea. Potilasrekisteri osoittaa, että hoito ja riskitekijät ovat huonosti hallinnassa”, Hyksin sydän- ja keuhkokeskuksen toimialajohtaja, kardiologian professori Markku S. Nieminen sanoo.
Rekisteri paljastaa, että viidellä prosentilla hoidettavista ”paha” kolesteroli on yli viisi, kun suositus on alle kolme. Verenpainetauti on taustalla 62 prosentilla potilaista. Heistä peräti 54 prosenttia tupakoi, statiinilääkitystä käyttää vain noin joka kolmas.
Niemisen mukaan ennaltaehkäisyssä on puutteita, eivätkä elintapamuutokset onnistu riittävän hyvin. Suomalaisten ylipaino on lisääntynyt ja liikkuminen vähentynyt. Diabetes uhkaa yhä useampaa.
”Kun väestö ikääntyy, sairastavuus siirtyy yhä vanhempiin ikäluokkiin. Korkean iän ja huonon ennaltaehkäisyn seurauksena sydänsairaudet muuttuvat yhä moninaisemmiksi. Eteisvärinän ja sydämen vajaatoiminnan taustalla on sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja perinnöllinen alttius.”
Osa suomalaisista jää kokonaan ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ulkopuolelle. Syynä on huono hoitomyöntyvyys. Samaan ilmiöön on törmätty Helsingin kaupungin Kundit kondikseen -hankkeessa, jossa jokainen neljäkymmentä vuotta täyttävä helsinkiläismies saa kutsun laboratoriotesteihin ja tapaamiseen. Jos riskipisteitä kertyy liikaa, tulee passitus jatkoseurantaan tai hoitoon.
”Yllättävän monia ei oma terveys kiinnosta. Haitalliset tottumukset kasaantuvat vähän koulutetuille ja työttömille, joilla alkoholinkäyttö on runsasta. Motivaatio ei riitä omasta kunnosta huolehtimiseen ja elintapojen korjaamiseen.”
Takuuvarmat seuraukset
Yhtenä syynä huolestuttaviin lukuihin Nieminen pitää ristiriitaista tietoa levittänyttä rasvakeskustelua, jonka myötä esimerkiksi voin kulutus on lisääntynyt.
Hämmennystä lisää sydänpotilaiden huoli statiineista ja niiden turvallisuudesta. Moni pelkää kolesterolilääkkeiden haittavaikutuksia tai epäilee syövänsä niitä turhaan. Jotkut sydäninfarktin sairastaneet ovat lopettaneet oman statiinilääkityksensä lääkäriltä kysymättä.
Niemisen mukaan statiinilääkityksestä on saatu erinomaisia tuloksia muun muassa ohitusleikkauspotilailla. ”Lääkitystä aloitettaessa lääkärin on aina kerrottava mahdollisista sivuvaikutuksista. Statiinien vakavat haittavaikutukset ovat erittäin harvinaisia. Noin 5–10 prosentilla ilmenee lihasoireita. Niitä lisäävät lääkkeiden yhteiskäyttö, oheissairaudet ja korkea ikä.”
Sydänterveydestä huolehtiminen on aloitettava varhain. Vanhemmat luovat terveellisen perustan kiinnittämällä huomiota lasten ruokavalioon ja riittävään liikuntaan.
”Viimeistään nelikymppisenä pitää havahtua vaalimaan sydänterveyttään. Ei kannata jäädä odottelemaan lievän sairauden merkkejä tai tuudittautua siihen, että kymmenen vuotta sitten mitatut kolesteroliarvot ovat pysyneet kohdillaan. Vaa’assa painaa myös perinnöllinen alttius.”
Milloin kolesterolilääkitys on tarpeen?
”Jos vastaanotolle tulee potilas, joka ei tupakoi, liikkuu paljon ja kolesteroli on lievästi koholla, lääkitys ei ole välttämätöntä. Mutta jos potilaalla on vahva perinnöllinen alttius, hän on aiemmin tupakoinut, ”paha” kolesteroli on 2,5–3 ja hyvä kolesteroli matala, statiinilääkityksen aloittamista on harkittava.”
Ennaltaehkäisyä olisi Niemisen mielestä tehostettava yleisillä terveystarkastuksilla. Opastusta tulisi antaa niin armeijassa kuin kouluissakin. Elämäntapojen rukkaaminen sydämelle sopiviksi on valinta, jolla on takuuvarmasti suotuisat seuraukset.
Eteisvärinä kuormittaa
Neljä vuotta sitten ruokolahtelainen Jari Hiltunen, 57, huomasi, että jotakin oli pahasti vialla. Sydän muljahteli ilkeästi. Voimat olivat niin lopussa, ettei hän jaksanut nousta mäenrinnettä saunarannasta kotitalolle. Sohvalla istuminenkin tuntui hankalalta.
Oireiden syyksi paljastui sydämen eteisvärinä eli flimmeri, joka on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Siinä sydämen eteisen eri kohdat supistelevat eri tahdissa. Syke on epäsäännöllinen ja epätasainen, usein alkuun tiheä.
Suomessa eteisvärinästä kärsii 100 000 ihmistä. Yli 75-vuotiaista joka kymmenes sairastaa kohtauksittaista tai pysyvää eteisvärinää. Ikääntymisen lisäksi sille altistavat korkea verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, diabetes ja ylipaino.
Potilaiden määrä on 25 vuodessa kaksinkertaistunut. Eteisvärinää ei välttämättä itse tunnista. Flimmeri todetaankin lääkärissä monesti sattumalta.
Jari sai lähetteen Etelä-Saimaan keskussairaalaan, jossa eteisvärinäkohtausta yritettiin hoitaa rytminsiirrolla. Siinä sydämen eteisistä lähtevä sinusrytmi palautetaan sähköiskulla normaaliksi.
Elämänlaatu heikkenee
”Rytminsiirto ei onnistunut, joten flimmeriä hoidettiin verenohennuslääkkeellä ja terveellisemmällä ruokavaliolla. Toinen rytminsiirto oli edessä jo puolen vuoden kuluttua”, Jari Hiltunen kertoo.
Eteisvärinä heikensi elämänlaatua rajusti, sillä lopulta kohtauksia tuli päivittäin huolimatta estolääkityksestä ja lukuisista rytminsiirroista. Pitkään jatkuessaan eteisvärinä voi vaurioittaa sydäntä ja aiheuttaa sen vajaatoimintaa. Sairastuneiden kuolleisuus on peräti 2–3-kertainen verrattuna terveisiin.
Tarvittiin tehokkaampi hoitokeino. Haastattelua edeltävänä päivänä Jarille tehtiin Hyksissä katetriablaatio, jolla voidaan estää eteisvärinän uusiutuminen useammin kuin muilla hoidoilla tai saada eteisvärinä lääkkeillä hallittavaksi.
Katetriablaatiossa nivustaipeesta ohjataan katetri laskimoa pitkin sydämeen ja eteisvärinäkohtaan, joka kuumennetaan tai jäädytetään niin, ettei kudos enää johdata rytmihäiriöitä aiheuttavia sähköimpulsseja.
”Nyt olo on hyvä ja rytmit kohdallaan”, Jari sanoo hymyillen ja kertoo pääsevänsä kotiin Ruokolahdelle vielä samana päivänä.
Tutkimusta tehostetaan
SydänAkatemian vastikään alkanut Iceman-hanke etsii tehokkainta eteisvärinän taltuttajaa. Tavoitteena on löytää kolmesta katetriablaatiosta parhain ja turvallisin sekä saada lisätietoa kohtauksittaisen eteisvärinän uusiutuvuudesta.
“Etäseuraamme potilaiden sydäntä ihon alle asetetun rytmivalvurin avulla kahden vuoden ajan”, kertoo Oulun yliopiston kardiologian professori, ylilääkäri Heikki Huikuri. Hän johtaa tutkimusta professori Pekka Raatikaisen kanssa.
Uusin menetelmä on viime vuosina kehitetty jäädytysablaatio, joka on käytännössä todettu hyväksi hoidoksi. Huikurin mukaan jäädytysablaatio on muita ablaatioita nopeampi ja helpompi toimenpide.
Eri katetriablaatioiden vaikuttavuudesta eteisvärinässä on kuitenkin vain vähän tietoa. Pitkäaikaista ja luotettavaa seurantaa potilaista ei ole, ja juuri tätä Iceman tutkii.
Sydäntutkimussäätiön perustaman SydänAkatemian avulla tutkimusta halutaan nyt tuoda lähemmäs rahoittajia ja siitä hyötyviä potilaita. Saadut lahjoitukset, testamentit ja osatestamentit menevät tutkimuksiin, joissa arvioidaan hoitomenetelmiä ja seurataan hoidon vaikuttavuutta.
”Sydäntutkimussäätiö on jakanut tutkimukseen vuosittain 1,7 miljoonaa euroa. Tavoitteena on rahoituksen kaksinkertaistaminen”, Markku S. Nieminen kertoo.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa jaetaan kaksi, kolme kertaa enemmän rahoitusta sydäntutkimukseen kuin Suomessa.
ULLA SAIKKONEN, teksti
TAPANI LEPISTÖ, kuvat
