Norjalaisten selvaakitalojen tulo helpotti sotien jälkeistä asuntopulaa. Tuhatkunta perhettä ympäri Suomea pääsi nopeasti muuttamaan uuteen kotiin.
Norja kärsi sodan jälkeisestä asuntopulasta siinä missä Suomikin. Se sai oslolaisessa rakennusyrityksessä työskennelleen insinöörin pohtimaan, että asuntoja pitäisi voida rakentaa nopeammin ja halvemmalla. Olav Selvaag karsi pois kaiken ylimääräisen ja tehosti tilan käyttöä. Hän kehitti elementtitekniikan, joka lyhensi rakentamisaikaa oleellisesti.
Ensimmäinen koetalo valmistui vuonna 1949 Osloon ennätyksellisessä 12 viikossa. Onnistunut tulos kohotti Olav Selvaagin itsetuntoa: hän uhosi voivansa rakentaa asuntoja kolme kertaa halvemmalla kuin siihen asti oli tehty. Järjestelmä perustui samojen rakennepiirustusten toistuvaan käyttöön. Siksi talot olivat sekä ulkoa että sisältä samanlaisia rakennettiinpa niitä Norjassa, Ruotsissa tai Suomessa.
Vaakalaudoituksella verhoillut talokummajaiset olivat pelkistettyjä ja muistuttivat lähinnä rakennusparakkeja, mutta sisällä oli kodikasta. Alakerrassa sijaitsivat keittiö ja olohuone, yläkerrassa kaksi makuuhuonetta ja kylpyhuone. Lattiat molemmissa kerroksissa olivat lakattua mäntylautaa.
HELENA KUJALA, teksti
MIKKO LEHTIMÄKI, kuva
Lue koko juttu painetusta helmikuun 2016 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät jutun myös Kodin Pellervon e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
