Hoitamattomana huono kuulo voi aiheuttaa vakavia muistiongelmia. Apua pitää hakea ajoissa.
Valkeakoskelainen Helmi Keränen, 90, huomasi kuusi vuotta sitten kuulonsa huonontuneen. Ensimmäisenä asian otti puheeksi oma poika. Lastenlapset joutuivat huhuilemaan, kuuleeko mummo vai ei.
”En saanut sanoista selvää, kun puolisoni, nyt jo edesmennyt, puhui minulle toisesta huoneesta. Isossa porukassa tipahdin keskusteluista, koska korviin kantautui pelkkää hälinää. Aina piti olla kysymässä, mitä sanottiin. Se harmitti kovasti!”
Kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä. Joka viidennellä 70-vuotiaalla ja useammalla kuin joka kolmannella 80-vuotiaalla on keskustelua vaikeuttava kuulonvajaus.
Jokapäiväinen selviytyminen voi hankaloitua. Myös televisio-ohjelmien seuraaminen ja radion kuunteleminen vaikeutuvat. Pahimmillaan huonokuuloinen luopuu harrastuksistaan ja sosiaalisista aktiviteeteista.
Ryhmässä hankalaa
”Kuulo huononee hiljalleen. Ikääntyvä ei välttämättä tiedosta ongelmaa, vaikka alkaakin alitajuisesti välttää tilanteita, joissa huonokuuloisuus haittaa kommunikaatiota”, audiologi Vappu Levander Oticon Oy:stä sanoo.
Erityisen vaikeaa on kuulla ryhmässä, jossa ollaan äänessä yhtä aikaa. Kun kuulon alenema etenee, ei puheesta tahdo saada selvää hiljaisessakaan ympäristössä. Myöhemmin hankaloituu myös äänten tunnistaminen ja paikantaminen.
Ovikellon soimisen tai puhelimen hälytysäänen vaimeneminen saattaa lisätä turvattomuuden tunnetta, kun yhteydenpito läheisten kanssa vaikeutuu.
Hoitoon ajoissa
Jonkinasteisen kuulon aleneman arvioidaan olevan noin 750 000 suomalaisella.
Vappu Levanderin mukaan hoidon saamista viivästyttää se, ettei Suomessa ole ikääntyville järjestelmällistä kuulonseulontaa. Tutkimukseen hakeutuminen jää oman tai läheisen aktiivisuuden varaan.
”Kuuloa ei tutkita säännöllisesti työterveyshuollossakaan. Jopa 55-vuotistarkastuksessa se jää huomiotta, vaikka tuossa iässä monilla havaitaan jo selvää kuulon heikkenemistä.”
Hoitamattomana alentunut kuulo sekoittaa elämää. Tilanne ei parane sillä, että torjuu vaivan olemassaolon. Jos epäilee omaisen kuulon huonontuneen, asia pitää ottaa reilusti esille.
”Ongelmasta kannattaa puhua hienovaraisesti, sillä aihe voi olla vanhemmalle arka paikka. Joku kieltää ja saattaa suuttuakin.”
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että huonokuuloisuus vaikuttaa muistiin, ajatteluun, kieleen ja oppimiseen. Hoitamaton kuulovika alentaa itsetuntoa ja saattaa aiheuttaa eristäytymistä, masennusta ja jopa dementiaa.
”Kun kuuloaivokuori ei saa virikkeitä äänistä, muutkin aivojen osat voivat rappeutua nopeammin. Eristäytyminen ja siitä johtuva masennus on jo pitkään tunnistettu riskitekijäksi Alzheimerin taudille ja muille muistisairauksille.”
Kuulokojeen patteri kestää pari viikkoa, letku vaihdetaan joka toinen kuukausi.
Ihana kuulokoje
Syksyllä 2010 Helmi Keränen otti yhteyttä Tampereen yliopistollisen sairaalan kuulokeskukseen. Parin kuukauden odottelun jälkeen tuli kutsu kuulotestiin ja kuulokoje asennettiin vuoden lopussa.
”Äänet tulivat takaisin, mutta laite ei ollut paras mahdollinen. Se ei kiinnittynyt kunnolla ja painoi korvaa niin pahasti, etten välillä halunnut käyttää sitä.”
Viiden vuoden kuluttua eli viime marraskuussa Helmi meni toisen kerran kuulotestiin. Korvasta otettiin uusi muotti, ja tammikuussa hän sai uuden, entistä paremman laitteen. Koje on niin siro, että sitä tuskin huomaa.
”Tämä on ihana ja kaikin puolin kätevä. Patteri kestää pari viikkoa, ja letku on vaihdettava joka toinen kuukausi.”
Korvat erottavat taas vaivatta niin kaappikellon lyönnit kuin puhelimen soittoäänen. Isoissa tapahtumissa kuuleminen on edelleen työlästä taustamelun takia, mutta muutoin kommunikointi sujuu laitteen ansiosta sutjakkaasti.
Yksilöllinen säätö
”Elämä on nyt mallillaan”, yksin asuva Helmi iloitsee. ”Muisti pelaa, eikä muita sairauksia vielä ole. Käsityökerho ja säännöllinen jumppa pitävät mielen virkeänä ja aistit terävinä.”
Kuulonkuntoutus on Suomessa maksutonta. Kojeenkin saa ilmaiseksi kotikunnan kustantamana. Lääketieteellisesti myöntämisen rajana on 30–40 desibelin kuulon alenema paremmassa korvassa.
”Koje säädetään aina yksilöllisesti. Aivoille on annettava aikaa sopeutua unohtuneeseen äänimaailmaan. Alussa kaiken kuuleminen saattaa häiritä, mutta tilanne korjaantuu sitä nopeammin, mitä tunnollisemmin kojetta käytetään.”
Digitaaliset kuulokojeet pystyvät toistamaan alkuperäisen äänisignaalin hyvin tarkasti. ”Ne ovat kuin pienoistietokoneita, jotka huolehtivat melun hallinnasta automaattisesti.”
Puhu oikein
* Kiinnitä keskustelukumppanin huomio itseesi.
* Pidä kasvosi näkyvissä, kohti puhekumppania.
* Rauhoita keskustelutilanne.
* Puhu rauhallisesti ja selkeästi. Älä tehosta ääntämystä.
* Älä peitä suutasi. Älä käännä päätäsi tai nyökyttele.
* Älä huuda!
* Selosta lyhyesti, mistä keskustelette.
* Kerro, mille nauratte.
Lähteinä myös www.kuuloliitto.fi ja Terveyskirjasto.
ULLA SAIKKONEN, teksti
JYRKI LUUKKONEN, kuvat
