Ympäröivä luonto kiiruhtaa kohti kesää joutuisasti. Silmut pullistuvat, nuput aukeavat, versot työntyvät maasta ja hiirenkorvat alkavat höröttää. Kevään kiihkeässä kohinassa myös puutarhurin vauhti lisääntyy.

Pitäisi ehtiä, joutua ja keritä. Perennoiden kuivat varret odottavat katkojaa ja kasvimaa kalkitsijaa. Marjapensaan oksat jäivät jälleen leikkaamatta. Turhautunut tarhuri tuntee roikkuvansa kiinni edellä viilettävän kevään liepeessä sitä koskaan kunnolla tavoittamatta.

Kun pihalla kävely alkaa muistuttaa juoksua ja kukkasten sijaan huomaa vain myöhässä olevat työt, on syytä rauhoittua. Hengittää syvään, hidastaa vauhtia, pysähtyä.

Kevään kauneus ei ole kaukana, se löytyy ihan vähän matkan päästä. Kumikengät jäävät kuistille ja työhanskat uunin päälle, sillä nyt ei kitketä eikä kaiveta. Housut saavat kuitenkin olla pitkälahkeiset, sillä katselija saattaa löytää itsensä konttailemasta pitkin pihaa ja puutarhaa. Toisinaan taskuun sujahtaa myös suurennuslasi tai luuppi.

Kyykötän perennapenkissä ihmettelemässä muutamassa päivässä tapahtunutta muutosta. Itä-Suomea toukokuun alussa hellinyt parinkymmenen asteen lämpöhyöky on yllyttänyt puutarhan hurjaan kasvuun. Tervehdin vanhoja tuttuja ja ihastelen uudempia tuttavuuksia. Hauska tavata jälleen, tervetuloa meille! Pionin vierestä työntyy jotain, mitä en tunnista, mutta tällä etenemisvauhdilla arvoitus selvinnee parin päivän päästä.

Nuppunsa juuri avanneet tarhakylmänkukat ovat kietoneet kaulansa lämmittäviin höytyviin, ne tuovat hopeanhäiveineen mieleeni keveisiin hahtuvahuiveihin sonnustautuneet vanhat rouvat katukahvilassa. Imiköiden pehmeät siloposket paljastuvat lähitarkastelussa tankeakarvaisiksi. Harva sänki harottaa täplikkäiden lehtien laidoilta ja kulmikkaiden, hailean purppuraisten nuppujen pinnalta. Akileijan somiksi ruusukkeiksi asettuneita lehtiä peittävä nukka on tiheän hentoa ja vauvanuntuvaista.

Lisää silmäkarkkia löytyy ruusupensaan vierestä. Kevään ensimmäisten perennojen joukossa kukkiva palloesikko puristaa vielä nuppunyrkkiään tiukasti kiinni. Kukinnon ympärille ryhmittyneet lehdet ovat kuin sokerileipurin taidonnäyte, marsipaanista kevätjuhlien kakkupöytään koristeeksi muovailtu. Kippuraiset lehdenkärjet kääntyvät vielä suojelevasti pikkuruisten kukannuppujen ylle.

Pysäytä auto, hyppää pois pyörän selästä, seisahdu. Kumarru, kummastele, tuoksuta ja tunnustele.

TUOVI MUTANEN

Jaa artikkeli