Rajan tuolle puolen jäivät komein kartanokulttuuri, viljavimmat pellot sekä arvokkaimmat talousmetsät. Mitä materiaa Neuvostoliitto halusi Suomesta ja mitä se saaliillaan teki?
Luovutettu Karjala ei ollut kokonaisuus ennen kesää 1944. Laatokka halkaisi kahtia Suomi-neidon hameenhelman. Erot kaikenmoisten karjalaisten maalaismaisemassa ja mielenmaisemassa olivat isommat kuin Suomen ja Viron välillä.
Salmin, Suojärven ja Korpiselän kaltaisissa erämaapitäjissä asui runonlaulajia vielä 1900-luvulla. Kalevalaisen kulttuurin elinvoima todisti ajan pysähtymisestä ja myös viheliäisyydestä. Runot säilyivät siellä, missä keksinnöt eivät kilpailleet. Kirjojen ja sanomalehtien hömpötykset pysyivät loitolla. Tiettömien ja rautatiettömien taivalten takana elettiin luontoistaloudessa ja syötiin puukipoista ja tuokkosista.
Idylliin liittyi palaneen käry. Raiskata-verbi ei alkujaan tarkoittanut naisiin vaan metsään kohdistunutta väkivaltaa. Villin idän erämaissa talonpojat kaskesivat estoitta. Pikaruuan tuotanto haaskasi puustoa, mutta vaihtoehdot puuttuivat. “Eipä nouse Osmon ohra, ei kasva Kalevan kaura, ilman maan alistamatta, ilman kasken kaatamatta”, tirskuu tiainen Kalevalassa.
Elonkorjuu, Keski-Karjala.
Pellontekoon ei mäkinen ja kivinen maasto luontunut. Laatokan Karjalan turmeltumatonta kauneutta arvostivat kansallisromantikot. Talousmiehiä järkytti peräkulma, jonne valistus ja hyvinvointi viimeiseksi sarastivat. Kansanluonne oli saanut saamattomuuteensa itäisiä vaikutteita.
Sitä vastoin Viipuri oli eloisa innovaatiokeskus, vanhastaan kansainvälisimpien liikemiesten kotikaupunki. Myös Kannaksen maaseudulla aika riensi. Usein sanotaan, että sikäläiset pellot olivat Suomen viljavimmat, mutta luonto ei niitä luonut vaan ihminen. Valtavat järvenlaskut vapauttivat veden alta kymmeniätuhansia hehtaareja.
Maatalous oli Kannaksella markkinaehtoisempaa kuin missään muualla. Hyvien liikenneyhteyksien päässä Pietari osti joka ainoan limpun, maitotonkan ja myös sienet ja marjat. Varsinkin tuoretuotteissa Kannas oli kätevä ruoka-aitta. Miljoonakaupunkiin mahtuivat myös ylimääräiset ihmiset. Muuttoliike vapautti tilattoman väestön painetta. Kotona pysyneille jäi tilaa tehdä työtä ja yrittää.
TEEMU KESKISARJA JA EEVA TAMMI, teksti
KIRJOITTAJIEN ARKISTO, kuvat
Lue koko juttu painetusta kesä-heinäkuun 2016 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
