Lomakkeiden täyttämisessä ja muussa asioinnissa viranomaisten kanssa on joskus tulkki tarpeen.
Kun asiakas astuu sosiaaliviraston ovesta sisään Helsingin Herttoniemessä, hänen ei tarvitse selvitä omin avuin byrokratian koukeroista. Aulassa päivystää Eeva Pärssinen, 55, joka on yksi Stop Huumeille ry:n kouluttamista vertaispalveluohjaajista eli fattaluudista.
”Autan oikean lomakkeen tai palvelun löytämisessä, neuvon hakemusten täyttämisessä ja sähköisessä asioinnissa, tulkkaan ja kuuntelen.”
Eevan mukaan valtaosa asiakkaista ottaa mielellään tukea vastaan. Monet ovat maahanmuuttajia, jotka eivät ymmärrä kieltä ja tarvitsevat sen vuoksi ohjausta asioissa. Joku kaipaa neuvoja eläkehakemuksen täyttämiseen. Sairastunut tai työttömäksi jäänyt etsii tietoa erilaisista tuista. Joskus neuvoksi riittää puhelinnumeroiden etsiminen.
”Tyypillistä asiakasta ei ole olemassa. Kuka tahansa voi pudota tyhjän päälle esimerkiksi avioeron, vakavan sairauden tai perheenjäsenen ongelmien takia.”
Suurin kiitos antoisasta työstä on Eevan mielestä, kun saa ohjata ihmisiä vaikeassa elämätilanteessa. Mieleen on jäänyt iäkäs eläkeläisrouva, joka halusi keskustella ongelmistaan tavallista pidempään. ”Sosiaalivirasto ei voinut vanhusta auttaa, joten opastin hänet velkaneuvojan luo. Rouva kiitteli ja kertoi saaneensa paljon lohtua jo siitä, että jollakin oli aikaa kuunnella hänen huoliaan.”
Sokkeloinen viidakko
Tyypillistä asiakasta ei ole. Kuka tahansa voi pudota tyhjän päälle, fattaluuta Eeva Pärssinen muistuttaa.
Fattaluudat ovat toimineet Helsingissä vuodesta 2012. Ensimmäinen aulapäivystys oli Myllypuron sote-viraston palvelupisteessä. Projektisuunnittelija Raisa Saraniemi Stop Huumeille -yhdistyksestä kertoo, että idea toimintaan lähti asiakkailta. ”Stopin olohuoneessa Itä-Pasilassa keskustelunaiheeksi nousi usein, kuinka vaikea palveluja on saada. Moni koki olevansa sotajalalla viranomaisten kanssa.”
Helsinkiläisen Petterin, 40, mielestä järjestelmä on sokkeloinen viidakko, jossa eksyy helposti hakoteille. Tuki voi jäädä saamatta, jos hakemus tai vaikkapa siihen liittyvä lääkärintodistus ei ole oikealla lomakkeella tai on unohtunut pois. Kokonaisuuden hahmottaminen on hankalaa. ”Kelan työntekijät ovat nyt niin ylityöllistettyjä, etteivät he ehdi vastata edes puhelimeen. Ilman fattaluutaa en olisi onnistunut täyttämään oikein ainuttakaan hakemusta.”
Alkoholi, opiaatit ja pillerit pitivät Petteriä tiukassa otteessa yli kaksikymmentä vuotta. Todellinen syöksykierre alkoi, kun paras ystävä kuoli syöpään kolme vuotta sitten.
”Nyt olen ollut kuivilla puolitoista vuotta, ja asiat ovat menossa hyvään suuntaan. Parasta on, että olen vihdoin pääsemässä asuntolasta omaan vuokrakämppään.”
Taustalla kokemus
Useimmat fattaluudat ovat pitkäaikaistyöttömiä tai päihdekuntoutuja, onhan koko toimintatapa Stop Huumeille ry:n kehittämä. Projektia rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
”Fattaluudaksi päästäkseen pitää olla pitkällä kuntoutumisessaan. Silloin omat kokemukset muuttuvat voimavaraksi”, Saraniemi sanoo.
Eeva Pärssinen hakeutui päihdekuntoutukseen, kun viimeinen määräaikainen työsuhde päättyi kolme ja puoli vuotta sitten. ”Sieltä sain toivon kipinän, että minäkin voin raitistua. Vertaistuki on nyt yksi elämän tärkeimmistä kulmakivistä.” Ystävän vinkkauksesta hän hakeutui viime syksynä Stoppiin, sillä päiviin oli saatava rytmiä ja järkevää tekemistä.
“Halusin vapaaehtoistyöhön, koska ymmärrän hyvin paperisodan kanssa tuskailevia asiakkaita. Kun oma elämä on solmussa tai vakava sairaus vie voimat, asioiden selvittely voi tuntua ylivoimaiselta ja nöyryyttävältä.”
Takana on neljän kuukauden mittainen koulutus kahtena päivänä viikossa. Opetuksesta vastasivat asiantuntijat muun muassa Kelasta, lastensuojelusta, oikeusaputoimistosta ja TE-toimistosta.
”Päivystin tammikuun loppuun asti Herttoniemessä, minkä jälkeen olen työskennellyt Stopissa viitenä päivänä viikossa.”
Nykyään fattaluudat päivystävät Kelan palvelupisteissä Malmilla, Hakaniemessä ja Itäkeskuksessa. Myöhemmin keväällä heitä kohtaa todennäköisesti myös sote-virastossa.
Tukia hakematta
Stop Huumeille -yhdistyksen projektisuunnittelija Raisa Saraniemi kertoo, että fattaluudista on saatu paljon kehuja eri virastoista.
Kelassakin on huomattu, ettei järjestelmä toimi kovin hyvin: sosiaalietuuksia jätetään hakematta, vaikka oltaisiin niihin oikeutettuja. Varovaisten arvioiden mukaan esimerkiksi toimeentulotukea jää hakematta vuosittain ainakin 30–100 miljoonan euron edestä.
Vuoden 2017 alusta toimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle, mikä saattaisi tavoittaa osan hakematta jättävistä. Asiantuntijoiden mukaan tuen hakeminen Kelasta on yksinkertaisempaa, helpompaa ja vähemmän nöyryyttävää kuin kunnan sosiaalitoimistosta.
Fattaluudista on saatu paljon kehuja eri virastoista. Saraniemi kertoo, että vertaispalveluohjaajien ansiosta varsinainen henkilökunta voi hakemusten tarkistamisen sijasta keskittyä vaikeisiin ja haastavimpiin tapauksiin.
”Viime vuonna fattaluudat opastivat 1 951 asiakasta Kelan Itäkeskuksen ja Hakaniemen palvelupisteissä. Peräti 76,9 prosentille heistä riitti fattaluutien tarjoama neuvonta.”
Valmistuneita fattaluutia on tällä hetkellä 42. Saraniemen mukaan tulevaisuudessa vertaispalveluohjaajien työ on mahdollisesti palkkatuettua tai muulla tavalla rahoitettua toimintaa. Tänä vuonna fattaluudat aloittavat myös Espoossa ja Kotkassa. Turun A-Kilta pyörittää vastaavaa toimintaa Luukkukaveri-nimellä.
ULLA SAIKKONEN, teksti
JYRKI LUUKKONEN, kuvat
