Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, noin 60 prosenttia äänestysikäisistä suomalaisista äänestää kesäkuun kuntavaaleissa. Moni ilmaisee äänellään myös mielipiteensä valtakunnan politiikasta.
”Aikaisemmista kuntavaaleista tiedetään, että ne ovat käytännössä välivaalit eduskuntavaaleihin. Lisäksi vaalikauden edetessä hallituspuolueiden kannatus yleensä laskee”, vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta kertoo.
Tyytymättömyys hallituksen koronapolitiikkaan ja muihin päätöksiin on gallupeissa toistaiseksi heijastunut perussuomalaisten kannatuksen kasvuna. Puolue on kyselyissä saanut uusia kannattajia niin vasemmalta, oikealta kuin keskeltä, ja Borg ennustaa sille historiansa parasta kuntavaalitulosta.
”Kehysriihi ja sen yhteydessä leimahtanut hallituskriisi tuskin tulevat vaikuttamaan merkittävästi kuntavaalien tulokseen. Pikemminkin vaikutusta voi olla esimerkiksi EU:n elpymispaketilla.”
Kuntavaalit eroavat eduskuntavaaleissa siitä, että kuntavaaleissa melkein joka toiselle äänestäjälle oma ehdokas on jollain tavalla tuttu.
Valtakunnan politiikan merkitys kuntavaalissa heikkenee, jos paikallisesti on ratkaistavana jokin merkittävä kysymys, kuten koulun tai sairaalan lakkauttaminen, iso investointi tai kuntaliitos.
”Ne saattavat synnyttää kuntiin merkittäviä sitoutumattomia liikkeitä.”
Kuntavaalit 13.6. Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. ja ulkomailla 2.–5.6.
