Talvinen ilta Etelä-Pohjanmaalla pimenee, mutta Jalasjärven Jalasrannassa tunnelma on korkealla. Kuuluu iloista puheensorinaa ja kahvin tuoksu leijuu. Väki on kokoontunut pelaamaan bingoa, kuten joka torstai jo liki 30 vuotta.
Pelaamaan päästään vasta puoli seitsemän aikoihin, mutta jo viideltä porukka alkaa kokoontua juttutuokiolle kahvikupin ääreen.
”Illan väkimäärä vaihtelee sadasta sataanviiteenkymmeneen. Pelaamaan tullaan ympäri maakuntaa ja kauempaakin”, kertoo bingovastaava ja tavarantoimittaja Asko Koivula.
Suklaata
Jo hyvissä ajoin Koivula on kantanut voitot, S-ryhmän lahjakortit, kahvi- ja sokeripaketit sekä Suffeli-patukat valmiiksi pöydälle odottamaan.
”Joka torstai ajan saman reitin ja tuon auton täynnä tavaraa.”
Muutaman vuoden kokemuksella kaikki sujuu kuin rasvattu.
”Suffeli-patukat ovat tärkeitä”, Koivula sanoo ja viittaa pöydällä oleviin vohvelisuklaisiin. ”Ne ovat kylkiäisiä. Kun joku voittaa, vierustoverit molemmin puolin saavat Suffelin.”
Peli-iltaa kuulutetaan paikallislehdissä, mutta kaikista paras mainostaja on puskaradio. Bingossa kävijöitten keski-ikä on korkea, mutta kesäaikoina pelaamassa käy myös nuorisoporukoita.
Ystävyyttä
Punaiset bingotussit odottavat riveissään valmiina. Kahvilan pöytä notkuu uunituoreita herkkuja. Marjatta Ikkala ja Hilkka Väisälä palvelevat kahvilan puolella bingovieraita ja ovat olleet mukana alusta lähtien.
”Kolmenkymmenen vuoden aikana ystävyyssuhteet ovat muodostuneet syviksi. Niillä on toiminnassa tärkeä merkitys. Juuri ystävien tapaaminen täällä virkistääkin”, naiset kertovat. Siinä syy, mikä sytyttää vuosikymmenien mittaiseen talkootyöhön.
Virkistystä
Bingoilta virkistää myös kahvilan pöydän ääressä istuvaa Martta Käkelä-Petäystä, 93. Bingolaput ovat hänellä jo valmiiksi ojennuksessa. Martta käy pelaamassa miltei joka torstai. Matka Jokipiistä Jalasrantaan on hoitunut tähän saakka polkupyörällä.
”Nyt lapset ovat kieltäneet pyörällä kulkemisen. Tänä iltana sain naapurilta kyydin.”
Martta iloitsee hyvästä terveydestään.
”Mikäpä on pelatessa, kun kuulokin on hyvä. Vanhemmiten on alkanut verenpaine vähän vaivata, mutta siitä pääsöö tapletiilla.”
”Bingo on monelle hyvää aivojumppaa”, Koivula uskoo. ”Meillä on täällä paljon iäkkäitä henkilöitä, jotka pelaavat monella lapulla.”
Makkaraa
Numeroita luettelee Kati Följt. Äänentoisto on hoidettu niin hyvin, että peräkamarissakin voi pelata. Numerot näkyvät myös valotaululla.
”Vuoden alusta olen alkanut toimia myös kahviovastaajana”, Kati kertoo. Munkit hupenevat väliajalla.
”Neljännen kierroksen jälkeen tulee tauko. Se on makkarakierros, silloin kahviossa myydään höyrymakkaroita”, Koivula virnuilee.
Koivulalla riittää juttukavereita. Vuosien varrella väki on tullut tutuksi. ”Välillä pitää olla psykologina ja psykiatrina ja olen minä edustanut ainakin viittä puoluettakin, kun kaikille pitää olla kaikkea.”
Kökkähenkeä
Lauri Niemistö liikkuu liukkaasti paikasta toiseen. ”Olen täällä hengenluojana. Nyt pidän pääasiassa seurustelusta huolen. Meillä on hyvä porukka. Aktiivista kökkäväkeä on runsas tusina.”
Bingon tuotoilla pyöritetään toimintaa. Rahanreikiä on paljon.
”Lattia ja eristyksiä uusittiin pari vuotta sitten, ikkunat on myös vaihdettu. Seuraavaksi pitäisi uusia tuulikaappi ja tuolivarastot”, kertoo työväenyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Sakari Männistö. Hän sanoo tekevänsä kaikkea mitä muut eivät tee.
Niemistön tapaan Männistö iloitsee yhteishengestä: ”Kökkähenki on meillä kova.”
Huviajelua
Muuan perhekunta tapaa ajaa Vilppulasta bingoon noin kerran kuukaudessa. Vanhemmat ovat saaneet mukaansa poikansa ja miniänsä.
”Meillä on juuret Jalasjärvellä, kerran kuussa on kiva lähteä huviajelulle”, nimettömänä pysyttelevän seurueen vanhempi pariskunta kertoo.
Ihan aina ei ole tyhjin käsin tarvinnut takaisin lähteä. ”Voitin kerran 80 euron lahjakortin”, miniä kertoo.
Tänä iltana on bingoa lähtenyt pelaamaan myös Elonkerjuu-fani Asko Koivisto Koskenkorvalta.
”Tämähän on säkäpeliä niin kuin lottoaminen. Oon mä muutaman kerran jotakin voittanu. Riippuu tuurista”, Koivisto puntaroi. Hän käy bingoilloissa noin joka toinen viikko. Tulee vaihtelua Elonkerjuun keikkoihin.
Romantiikaa
Jalasrannan bingoilloissa ei romantiikkakaan ole kortilla. Täällä roihahti 25 vuotta sitten Tenho Ojalan ja Kaisa Koski-Ojalan rakkaus.
”Me, kaksi leskeä, löysimme toisemme”, Kaisa sanoo hymyillen lipunmyyntipöydän takana.
Yhteinen taival on sujunut hienosti, ja bingoon tullaan edelleen torstaisin. ”Tämä on meidän yhteinen harrastus. Täällä virkistyy, aivot saavat jumppaa, peli tuo jännitystä ja on mukavaa tavata toisia”, Tenho summaa.
Se oli sitä ittiänsä alusta lähtien? ”Kyllä, se oli rakkautta ensi silmäyksellä”, vastaa Tenho.
Opastusta
Jos on tulossa ensimmäistä kertaa pelaamaan, ei tarvitse hämmentyä. Keltanokat ohjataan konkareitten pöytään, missä tulokkaita tarvittaessa opastetaan.
Tänä iltana Arja Ketoja on miltei ensikertalainen. ”Lapsena Kauhavalla kävin joskus bingossa, koska isotätini Maija Hautamäki oli ahkera bingon pelaaja, mutta siitä on pitkä aika.”
Nyt Arjaa vähän jännittää, miten peli mahtaa sujua.
”Harvoin tulee kenellekään takkua”, rohkaisee Koivula.
Jännitystä
Kun peli alkaa, puheensorina hiljenee. Kati Flöjt toivottaa kaikki tervetulleiksi ja kuuluttaa: ”Pelataan yhtä riviä.”
Pian luetellaan numeroita ja merkkaustussit suhisevat.
”Bingo!” kuuluu epäsäännöllisin ajoin. Voittorivin tarkistajien virkaa hoitavat Mikko Lakso ja Jorma Niemistö.
Voittoja tuntuu tupsahtelevan sitä tahtia, että Jalasrannan pelaajien tuskin tarvitsee ryhtyä entisen emännän konsteihin. Tarina kertoo emännän pitäneen kahvipakettia varalla porstuan kaapissa. Sen hän nappasi kotiin tultuaan ja näytti isännälle: ”Taas tuli kaffipaketti!” Isäntä kun oli vähän mötköttänyt pelaamisesta ja rahan hassaamisesta.
Kokemusta
Kauan ei tarvitse Arjan istua pelilappujen ääressä, kun vieressä istuva jo voittaa pikku palkinnon ja Arja saa kylkiäisenä suunsa makeaksi.
”Minäkin olen joskus nuoruudessani voittanut”, kertoo Koivulan Tuula-vaimo. ”Sain kahdella rivillä kahvikaluston.”
Kuuluu varovaista supinaa, mutta samassa tulee taas hipihiljaista. Jännitys leijuu ja pian on ensimmäisen tauon paikka. Yhdeksään saakka peli jatkuu, sitten laitetaan pillit pussiin. Ensi torstaina taas, ja niin aina ympäri vuoden. Vain kiirastorstaina ovat bingohallin ovet säpissä.
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA, teksti
JARMO VAINIONPÄÄ, kuvat
