Inarin Lemmenjoki tarjoaa mahtavia maisemia ja erämaan rauhaa.
Sanovat, että Lemmenjoki näyttää joka kerta erilaiselta. Tunturit, metsät, puut, rannat ja kalliot heijastuvat veteen monin tavoin. Joen nimi tulee saamenkielestä sanasta Leammijohka, joka tarkoittaa lämmintä jokea.
Helpoimmin kansallispuistoon pääsee jokiveneellä, joka lähtee liikkeelle Njurgalahdesta. Parikymmentä kilometriä pitkä venematka kestää suuntaansa toista tuntia. Retkiä ja vuoroveneliikennettä järjestää ja hoitaa useampi matkailuyrittäjä. Vuoroveneliikenteen aloitti ensimmäisenä Ahkun Tupa.
”Isoisäni Niila Jomppanen oli aikoinaan perustamassa Njurgalahden kylää. Sodan aikana desantit polttivat kylän, kun sen asukkaat olivat rintamalla ja evakossa”, kertoo Margetta Jompan-Tiainen.
Ravadaskönkään kuohut saavat jokien yhtymäkohdassa vauhtia hiidenkirnumaisista kalliosyvennyksistä.
Margetta on jatkanut sukunsa matkailuperinteitä miehensä ja poikansa kanssa. Yrityksessä on mukana myös sisko Joanna perheineen. Yhdessä muistellaan viime vuonna kuollutta sisarta, Aletaa, joka antoi myös panoksensa työhön.
”Sodasta palannut isäni Juhani Jomppanen alkoi kuljettaa matkailijoita Nuoli-veneillä Sikovuonosta Lemmenjoelle ja Inarinjärvellä Ukonkivelle vuonna 1946. Hän oli silloin vasta 21-vuotias. Isä oli ensimmäinen saamelainen matkailijayrittäjä Inarin kunnassa ja Lemmenjoen matkailun aloittaja.”
Margetan äiti Kirsti Hyttinen oli kotoisin Helsingistä. Kirsti kävi Lemmenjoen maisemissa joka kesä siitä lähtien, kun hänen perhokalastuksesta innostunut isänsä oli ostanut vuonna 1930 kesäpaikakseen autiotilan Paadarin kylästä.
”Äiti tuli tänne ensimmäisen kerran 13-vuotiaana ja tutustui sitä kautta isääni. Kun he menivät naimisiin vuonna 1955 ja asettuivat Lemmenjoen kylään, oli äitini täällä ensimmäinen suomalainen vaimo saamelaismiehelle. He alkoivat kehittää yhdessä matkailua. Meillä kävi paljon ulkomaisia vieraita, sillä äiti oli käynyt kouluja ja puhui seitsemää kieltä. Tie tuli tänne Njurgalahteen vasta 1960-luvun vaihteessa.”
Lue koko juttu syyskuun 2019 painetusta Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
