Jopa miljoona suomalaista katsoo digiloikkaa sivusta.
Yhä useampi vanhus syrjäytyy digitalisoituvassa maailmassa. Heidän on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää palveluita. He jäävät sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta.
”Ei tarvitse olla montakaan vuotta pois työelämästä, kun voi jo tipahtaa kyydistä”, Sosten erityisasiantuntija Erja Saarinen sanoo. Soste on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 230 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä muita yhteistyöjäsentahoja.
Arjesta selviytyminen tuottaa ylivoimaisia esteitä, kun netistä ei pysty tarkistamaan aukioloaikoja tai pankkitilin saldoa, uusimaan reseptiä tai varaamaan lääkäriaikaa. Taksin tilaaminen pelottaa, kun hintaa pitäisi verrata erilaisilla sovelluksilla.
Ikävä painettua sanaa
Syrjäytymistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama Ihan pihalla? -tutkimus. Saarinen on toinen tutkimuksen toimittajista.
Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden kymmenen vanhan ihmisen kokemuksiin erilaisista palveluista. He havainnoivat arkeaan ja kirjasivat sen ongelmia puolen vuoden ajan.
”Kaikki osallistujat olivat enemmän tai vähemmän avuttomia yhteiskunnan muutosten edessä, vaikka ovatkin taustaltaan korkeasti koulutettuja. Asiointi pankin, Kelan, verottajan ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa takkusi pahasti.”
75 vuotta täyttäneistä 300 000 on ilman tietokonetta ja 65-vuotiaista 500 000 on ilman älypuhelinta, valtionvarainministeriön Auta-hankkeessa arvioidaan.
Tästä ikäryhmästä 242 000 ei ole koskaan käynyt netissä. Tutut tiedonsaannin välineet ovat tv ja painettu lehti.
Lue koko juttu lokakuun 2019 painetusta Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
