Ritva Sutinen ihailee kasveja kaikissa muodoissaan: siemenenä, taimena, kukkivana ja lakastuvanakin.
Talviuniltaan heränneet pihakasvit kutsuvat tarhurin joka aamu kierrokselle uusia tulokkaita tervehtimään.
Kun puut ja pensaat puhkeavat hiirenkorville, Ritva Sutisen pihapiirissä monet herkät nuput ja versot nostavat päänsä. Intohimoinen kasviharrastaja kiertää joka aamu kahvikuppi kädessä katsomassa, mitkä kasvit ovat heränneet valon ja lämmön lisääntyessä. Kerrotut valko- ja keltavuokot ovat jo kukkansa aukaisseet.
”Kun vuokot ovat kukkineet, ne häviävät kokonaan, kunnes taas nousevat esiin seuraavana keväänä. Se tuntuu yhtä ihmeelliseltä joka vuosi. Mielestäni monien kukkien koko elinkaari on kaunista seurattavaa. Vaatimaton punainen tulppaani on viehättävä silloinkin, kun sen kukinta alkaa olla ohi, sillä sen terälehdet menevät hauskasti rullalle.”
Taloa ympäröivä puutarha on perustettu suurimmaksi osaksi jyrkkään rinteeseen. Kallion koloissa viihtyvät monet erilaiset mehikasvit. Ne muodostavat kauniita mattoja mukaillen kallion muotoja.
Erilaisia mehitähtiä Ritva on jakanut ruukkuihin. Kun taimet ovat saaneet kunnon juuret, ne voi nostaa kasvamaan jopa paljaalle kalliolle. Joka kesä tarhuri kerää tontilta erikokoisia kiviä, joista hän rakentelee uusia penkereitä tai vahvistaa entisiä.
“Uusia kasveja hankin taimimarkkinoilta tai kasvatan siemenistä, pistokkaista ja rönsyistä. Maatiaisen taimipäivillä olen ollut kymmenisen vuotta auttamassa ja myymässä. Siellä tapaan monia tuttuja. Vien myös paljon omia taimia myyntiin. Melkein joka kevät sää on suosinut meitä uskomattoman hyvin.”
Mustikan värinen syreeni kukkii pihassa ensi kertaa.
Siemenet kiehtovat
Ritva tunnistaa monen kasvin siemenet. Nekin ovat kauniita.
”Olen jo 30 vuotta kasvattanut vaikka mitä siemenestä lähtien. Se on mielenkiintoista. Olen saanut, vaihtanut ja kerännyt siemeniä eri paikoista, myös ulkomaanmatkoilta. Kreikasta olen tuonut pelakuun siemeniä. Kun ne laittaa multaan helmikuussa, kasvi kukkii jo kesällä, kunhan saa tarpeeksi valoa. Eräänä vuonna pelakuita kukki ikkunalaudallamme monissa eri väreissä.”
Herkkä alkukesän kukka jalokiurunkannus leviää itsestäänkin siementämällä, mutta Ritva siirtelee senkin taimia uusille paikoille. Eri kasvien siemenet hän kylvää pieniin muoviruukkuihin ja purkkeihin. Niitä on usein koko talon mitalta ulkoseinien vierustojen suojaisilla ja aurinkoisilla paikoilla.
”Voin seurata taimien kasvua ja huolehtia mullan kosteudesta ruukussa. Rikkaruohotkaan eivät vaivaa. Syksyllä istutan kasvit maahan ja laitan nimilapun jokaisen viereen. On kiehtovaa nähdä kasvu ihan alusta alkaen.”
Ritvan valkeat ‘Alba’-lajikkeen kirjopikarililjat ovat juuri puhjenneet kukkaan. Hennosta ulkonäöstään huolimatta kirjopikarililja on karaistunut kasvi. Sitä eivät edes yöpakkaset tai lumihiutaleet hätkäytä.
”Toin kirjopikarililjojen mukuloita Virosta. Myöhemmin olen lisännyt niitä siemenistä. Kerään siemeniä ruukkuun, jonka annan olla talven yli ulkona. Keväällä jaan taimet omiin ruukkuihinsa. Syksyllä istutan vahvistuneet taimet maahan.”
Karkkilan torilta löytynyt orvokki on ahkera kukkija.
Löytöjä kylätoreilta
Keltaoranssin tarhakulleron kukat ovat vasta nupullaan. Virossa oranssiin taittava sävy on yleisempi kuin Suomessa.
”Käyn joka vuosi erilaisilla taimimatkoilla tekemässä löytöjä. Vapun tienoilla Virossa pääsee jo mukavasti kevään makuun. Olen useaan otteeseen ollut Maatiaisen, Hyötykasviyhdistyksen ja Tuglas-seuran järjestämillä matkoilla.”
“Tummanlilan syreenin löysin Virosta eräältä pieneltä torilta. Nyt syreenissä on pikkuruiset mustikanväriset nuput. Odotan jännityksellä kukkien puhkeamista. Pienet kylätorit ovat kaikkein parhaita paikkoja löytöjen tekemiseen.”
Joka kevät Ritva poikkeaa myös Karkkilan torilla, kun paikallinen puutarhayhdistys järjestää taimenvaihtopäivän. Torilta ostetut röyhelöreunaiset sinisenvioletit orvokit osoittautuivat aivan uskomattomiksi kukkijoiksi.
”Pidän paljon myös esikoista. Pihallamme on erilaisia matalia ja vähän pitempiä esikoita monissa paikoissa. Eri värit kukkivat eri aikaan. Myös tulppaaneja löytyy erilaisia. Etenkin sirot tulppaanit viehättävät silmääni. Ne säilyvätkin hyvin myyriltä, sillä liljatulppaanien ja kasvitieteellisten tulppaanien sipuleista tihulaiset eivät juuri välitä.”
Lue koko juttu painetusta toukokuun 2018 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
