Mattila on miesten oma kohtaamispaikka.
Alkuvuodesta Miesten Kansalaistalo Mattila muutti Tampereen Laukontorilta Sepänkadulle. Tilaa saatiin tuplasti lisää. Takana on iso remontti, jossa purettiin seiniä ja laitettiin pinnat uusiksi. Paljon urakoitiin omin voimin, esittelee Mattilan työnjohtaja Jukka Tukia hymyillen.
Kodikasta on ja taidolla tehtyä, vaikka ihan kaikkea ei vielä olekaan saatu valmiiksi. Ryhmätyöhuoneen pöydällä odottaa ripustamista yhden Mattilan miehen, Sebastianin, kolmiulotteinen teos Tukkimiehet.
Paikalla olijoiden mielestä taulu sopii Miesten Kansalaistaloon paremmin kuin hyvin, koska tukinuitto on “sopivan äijämäistä touhua”. Samalla teos esittelee entisaikojen miesten osaamista ja viittaa Tampereen historiaan. Symboliikkaakin kuvasta löytyy, sillä mitäpä se elämä on muuta kuin jatkuvaa tasapainoilua.
Korttipeliringissä Ville (vas.), Yaqub, Jyrki, Mika ja Jusa.
Porukalla tehty
Merimiehenä maailmalla työskennellyt Ari oli oikea mies tarttumaan ruoriin, kun lähdettiin Näsijärvelle veneretkelle.
Komean, metallijaloilla seisovan tammipöydän on rakentanut muutaman miehen porukka. Ryhmätyöhuoneen seinää koristaa Hoshmanin tuhat kertaa tyylittelemä lause Tervetuloa Mattilaan.
”Jokainen meistä kantaa kortensa kekoon eli osallistuu omilla taidoillaan paikan rakentamiseen ja yhteiseen tekemiseen”, Marko kertoo.
Osaajia löytyy monelta alalta. Esimerkiksi 45 vuotta merimiehenä maailmalla työskennellyt Ari oli juuri oikea mies tarttumaan ruoriin, kun lähdettiin Näsijärvelle veneretkelle.
Pelihuoneessa voi heittää dartsia, pelata PlayStationilla tai vetää vaikka matsin pöytäjalkapalloa. Viereinen verstas on puolestaan tarkoitettu niille, jotka tykkäävät rauhassa korjailla ja nikkaroida. Kaapissa on erilaisia harrastusvälineitä palloista ja petankkikuulista sählymailoihin.
Keskipiste on valoisa olohuone, jonka ovi käy vilkkaasti. Joku tulijoista keskittyy toviksi lukemaan lehtiä, toinen surffailee netissä, jotkut innostuvat pelaamaan lautapelejä. Moni käy kaatamassa mukiin aina tarjolla olevaa teetä tai vastakeitettyä kahvia ja istahtaa sitten vaihtamaan kuulumisia.
Rento meininki
“Jokainen meistä kantaa Mattilassa kortensa kekoon yhteiseen tekemiseen”, kertoo Sami.
Setlementti Tampereen perustamassa Mattilassa vallitsee toverihenki ja rento meininki. Täällä on mahdollisuus tutustua ihmisiin ilman alkoholia, tehdä jotain hyödyllistä ja seurata kiinnostavia tilaisuuksia. Mattilassa voi huoletta puhua kovaan ääneen ja nauraa, eikä tarvitse ostaa mitään. Näin kävijät ovat kuvanneet sitä, mikä heitä Mattilassa vetää.
Jokainen osallistuu omalla tavallaan ja aikataulullaan. Pöytä on katettu monipuolisesti, on kursseja, liikuntaa, retkiä ja keskusteluryhmiä. Toimintaa ideoidaan ja luodaan yhdessä. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tutustua uusiin kulttuureihin ja kuulla elämäntarinoita.
”Mattilassa on hyvää kahvia ja ystäviä”, kiittelee afganistanilainen Yaqub. Muut pöydässä olijat alkavat kohta kilvan kehua Yaqubin ruuanlaittotaitoja. Esimerkiksi Ruoveden Haukkajärvelle tehdyllä metsäretkellä saatiin maistella hänen valmistamiaan herkkuja.
”Yaqubin kebab on Tampereen paras”, miehet vakuuttavat kuin yhdestä suusta.
Uutta oppien
“Suomalainen on kuin metsä, jota pitää lähestyä varovasti kuulostellen”, vertaa Esa.
“Jos minulla on ongelmia, niin täältä saan apua. En ole yksin”, sanoo Abbas.
Helvetinkolulle ja muihin läheisiin kansallispuistoihin tehdyt retket ovat kaikkien pöydässä istuvien mielestä olleet mahtavia elämyksiä. Parin viikon päästä yhdeksän miehen porukka on lähdössä Pyhtäälle kalastamaan, saunomaan ja puhumaan Mattilan asioista.
”Yhdestä päivästä metsässä riittää iloa koko vuodeksi”, sanoo irakilainen Esa, joka on muuttanut nimensä suomalaiseksi. Hän sai Suomesta turvapaikan yhdeksän vuotta sitten menetettyään Irakin sodassa kaikki läheisensä. Ennen traagisia tapahtumia perhe ehti isän suurlähettilään työn takia asua muun muassa Englannissa, Sveitsisssä, Jordaniassa, Yhdysvalloissa, Ukrainassa ja Intiassa.
Mattila on ollut Esalle monella tapaa tärkeä. Täällä hän on oppinut suomen kielen ja opettanut sitä muille maahanmuuttajille. Suomalaisia ystäviäkin hän on Mattilan ansiosta saanut.
”Tutustuminen vie aikansa. Suomalainen on kuin metsä, jota pitää lähestyä varovasti kuulostellen”, hän vertaa hymynkare suupielessään.
Vieressä istuvalla maanmiehellä Abbasilla on suomen kielen harjoittelusta vastaavanlaisia kokemuksia. ”Olin kielikurssilla Tampereen seudun ammattiopistossa, mutta Mattilassa on ollut helpompi oppia puhumaan ja ymmärtämään.”
Ja mikäpä olisi hauskempi tapa omaksua uutta kieltä kuin kortinpeluu. Korttiringille onkin varattu olohuoneessa oma paikkansa. Siellä on pelattu lukematon määrä Aasi-pelin kierroksia, voitettu, hävitty ja naurettu sekä vaivihkaa rohjettu tapailla vieraita sanoja.
Tutuksi talkoissa
Sosionomiksi opiskeleva Mika sai tietää kohtaamispaikasta, kun Hämeenlinnan ammattikorkeakoulusta tehtiin tutustumiskäynti Mattilaan.
”Jukka kutsui meidät viettämään talkoopäivää Teiskoon Vähäsillan kesäpaikkaan. Vaikutuksen teki iloinen ja toisia kunnioittava ilmapiiri. Erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevat miehet olivat kuin yhtä perhettä. Se kolahti, päätin tulla toistekin.”
Turhat raja-aidat häviävät, kun lähdetään yhdessä kuntosalille tai pelaamaan salibandya. Jalkapallossa Mattilan kovatasoinen porukka on voittanut itselleen useampia pokaaleja. Erityisen ylpeä joukkueen kapteenina toimiva Abbas on Firma-Futiksen Suomen mestaruudesta.
Harrastusryhmiä perustetaan sitä mukaa kun keksitään ja kiinnostusta riittää. On tehty yhdessä ruokaa, valmistettu puukkoja ja harjoiteltu kitaransoittoa. Uskaliaimmat ovat käyneet avantosaunassa ja -uimassa.
Markon mieleen muistuu viimekeväinen vierailu Helsingissä Suomen kansallismuseossa. Siellä odotti yllätys, sillä miehet pääsivät juuri avattuun Barbie-näyttelyyn, jossa oli esillä yli 400 Barbie-nukkea.
”Kahden tyttären isänä Barbiet ovat minulle entuudestaan tuttuja, joten oli hauska tutustua niidenkin historiaan”, vieressä istuva Ari naurahtaa.
Sebastianin Tukkimiehet-teos löysi paikkansa Mattilan ikkunasta. Työnjohtaja Jukka Tukia ja Ari ihailevat jo jälkeä, kun Abbas vielä pyyhkäisee ikkunan kirkkaaksi.
Aikaa puhua
Mattilan ikkunaan on liimattu lause Tilaa miehelle. Sen voi tulkita monella tapaa. Mitä miehille kuuluu?
”Naisilla on monenlaisia kokoontumiskerhoja, mutta miehillä on aika vähän paikkoja, joissa he voisivat jutella syvällisemmin”, Jukka vastaa.
Rauhallinen yhdessäolo antaa mahdollisuuden purkaa ajatuksia. Siksi Mattilassa pidetään keskusteluiltoja. Silloin miehet puhuvat rahasta, työstä, lapsista ja parisuhteesta. Politiikasta ja uskonnostakin on lupa keskustella, mutta vain kiihkottomasti ja yleisellä tasolla.
Omien kokemusten ja tuntemusten jakaminen kannattelee arjesta selviytymistä ja auttaa vaikeiden kysymysten ratkomisessa. Mieli kevenee. Monet Mattilan miehistä kantavat mukanaan raskaita muistoja kohtaamastaan julmuudesta.
”Puhuminen on kuin happea, sen jälkeen voi taas hengittää vapaammin”, Abbas sanoo. ”Jos minulla on ongelmia, niin täältä saan apua. En ole yksin.”
Mikan mukaan miehet haluavat välillä jutella herkemmistä asioista vain miesten kesken.
”Keskusteluilloissa jokainen saa äänensä kuuluville. Silloin tajuaa, että nuo muutkin miettivät näitä kotiin ja ihmissuhteisiin liittyviä juttuja. Esimerkiksi miehenä oleminen ja miehen rooli perheessä pohdituttavat paljon. Tavallista kiinnostavammaksi keskustelun tekee se, että mukana on niin nuoria kuin vanhoja ja monesta eri kulttuurista.”
Iltapäivä alkaa olla lopuillaan. Vielä on yksi tehtävä ennen kotiin lähtöä. On aika kiinnittää Tukkimiehet ikkunaan ohikulkijoiden silmäniloksi sekä vinkiksi juttuseuraa ja yhteistä tekemistä kaipaaville miehille.
Taulun kylkeen voisi liittää lauseet: Tuus poikkee kaffelle! Mitä sää ny viä miätit?
Miesten Kansalaistalo Mattilassa on avoimet ovet ma–to klo 13–18, pe klo 13–16. Lisäksi joka ilta toiminnallisia ryhmiä.
