Iltapäivän sysipimeydessä tuntuisi autuaalta sulkea silmät ja antaa mielen lipua uneen. Mutta onko aikuisen edes hyvä päivätorkutella?
”Jos nukkuu päiväunia, kannattaa ainakin yrittää minimoida haittavaikutukset eli häiriöt seuraavan yön uneen”, neuvoo Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori.
Haittojen estämiseen on kaksi keinoa. Torkahtaa pitää ensinnäkin ajoissa, viimeistään ennen kello kolmea tai neljää iltapäivällä. Lisäksi uni saa jatkua korkeintaan 20 minuuttia.
”Varttitunti on päiväuniin hyvä nyrkkisääntö ja kellon hälytys hyvä herättäjä.”
Jos lyhyiden nokkaunien sijasta ottaa päivällä tukevat tirsat, menee illalla otollinen nukahtamishetki helposti ohi. Sitten valvottaa ja yöunet jäävät sekä huonolaatuisiksi että liian lyhyiksi.
”Ihminen herää yleensä suhteellisen virkistyneenä, jos saa tietyt univaiheet tietyn pituisina ja tietyssä järjestyksessä”, Partonen selittää.
Herkkä unijärjestelmä saattaa kuitenkin häiriintyä helposti, jos esimerkiksi havahtuu yöllä usein hikoiluun tai käymään vessassa. Kuorsaus puolestaan voi olla merkki uniapneasta ja hengityskatkoksista. Laboratoriokokeilla saadaan selville, johtuuko uupumus esimerkiksi anemiasta ja raudanpuutteesta tai liian korkeista verensokeriarvoista.
”Jos alkaa päivällä torkahdella tai tuntea pakottavaa nukkumistarvetta, kannattaa aina miettiä, mistä väsymys voisi johtua. Onko yksinkertaisesti nukkunut liian vähän tai onko uni ollut liian katkonaista? Vai onko syy ehkä unta häiritsevässä fyysisessä tai psyykkisessä stressitekijässä?”
Päivän väsykohtauksia voi myös yrittää vastustaa. Unetus menee kenties ohi, kun alkaa jutella jonkun kanssa, avaa ikkunan tai piipahtaa ulkona hengittelemässä raikasta ilmaa. Pieni taukojumppa ja venyttely saattavat myös virkistää. Ja joskus auttaa univartti.
5 x Nukuttaja
1. Televisio
Nukkumatti kulkee jos jonkinlaisilla vekottimilla ja heittää pussista unihiekkaa. Sen opetti televisio, kun itäsaksalainen animaatio saatteli suomalaislapsia iltatoimiin 1970-luvulta 2000-luvun puolelle. Hahmona Nukkumatti tosin on tunnettu jo 1600-luvulla. Tervetuloa edelleen meille – mieluusti joka ilta!
2. Satutaika
Prinsessa Ruusunen otti pitkät taikaunet värttinänpiston jälkeen, mutta internet-sukellus paljastaa tutusta sadusta vielä hurjempia versioita. Pikakaistaa painajaisiin pääsee iltasadulla, jossa prinssin äiti on syöjätär. Hän käskee teurastaa lapsenlapsensa eli prinssin ja Ruususen lapset ja äiti-Ruususen ruoakseen. Lasten nimet – tytär Aurora ja poika Päivä – ennakoivat jo sadulle valoisaa loppua.
3. Tylsistyttäjä
Pitkäveteisyys on lapsiperheen koeteltu unilääke. Eräskin isä kertoi lapsilleen Mähö-nimisestä jäniksestä niin tylsästi kuin mahdollista. Mähö saattoi esimerkiksi etsiä sukkiaan yläkerrasta, jonne mentiin laskemalla monet portaat, yksi kerrallaan. Sitten laskettiin piirongin lukuisia laatikoita. Usein nukahti myös nukuttaja.
4. Unijumala
Näitkö viime yönä unta ihmisistä? Jos muinaisia kreikkalaisia on uskominen, liikkeellä oli Morfeus, unen jumala Hypnoksen poika. Morfeus ilmestyy uniin ihmisten muodossa, ja unikuvien eläimistä ja esineistä vastaavat Morfeuksen veljet. Mytologioita varmempaa tietoa on, että Morfeukselta sai nimensä kipulääke morfiini.
5. Musamatti
Lauluista paljastuvat Nukkumattien ammattisalaisuudet. Yksi sirottelee unihiekkaa tyynyille lasten tukkaan, toinen vie sinisellä autolla unimaahan ja kolmas nukuttelee tytöntylleröisiä nurmikolle. Sellainenkin unimatti löytyy, joka lähettää ketteriä pikkutonttuja hakemaan taikaveneellä Höyhensaareen. Liekö kyseessä kytkös Korvatunturin tonttulaan?
