Kotikasvattajan pitää istuttaa joulutulppaanit ja -hyasintit jo syyskuussa. Joulukielosta haaveileva kaivaa juurakot maasta vasta marraskuussa, mutta tehtävä kannattaa merkata jo nyt allakkaansa.
Joulun ajan kukkia voi kasvattaa myös kotona. Se vaatii hieman aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta on hauskaa ja palkitsevaa.
Toimeen on tartuttava ajoissa, sillä joulutulppaanien ja -hyasinttien kasvatus on aloitettava hetikohta, kun sipulit tulevat myyntiin. Jouluksi sipulikukkien hyötäminen onnistuu vain esikäsitellyillä eli preparoiduilla sipuleilla. Ne ovat saaneet viljelymaassa tarvittavan kylmäkäsittelyn, jolloin ne kukkivat aikaisemmin kuin luontaisesti. Myyntipakkauksissa mainitaan yleensä preparointi tai joulu.
Tulppaaneita ja hyasintteja
Matalat istutustulppaanit ja jouluhyasintit istutetaan viimeistään syyskuun lopussa joko yksittäin ruukkuihin tai ryhmäksi isompaan astiaan vieri viereen hiekkapitoiseen multaan. Sipulista saa jäädä kolmasosa mullan pinnan yläpuolelle.
Ruukut pidetään viileässä, noin yhdeksässä asteessa, ja pimeässä vähintään kymmenen viikkoa. Koko juurrutuksen ajan on muistettava huolehtia mullan tasaisesta kosteudesta.
Kukkanupun tulee olla selvästi nousemassa sipulista ennen kuin istutukset otetaan lämpimään. Jos tulppaanien ja hyasinttien toivotaan aukaisevan kukkansa jouluksi, on ruukut nostettava huoneenlämpöön joulukuun alkupäivinä.
Hyasintin sipuleita voi hyötää myös varta vasten suunnitellussa hyasinttilasissa, jossa sipulin kauniit vaaleat juuret antavat istutukselle lisäsäväyksen. Sipuli asetetaan lasin yläosaan aivan veden pinnan yläpuolelle.
Myös lasissa juurtuva hyasintti saa olla viileässä ja pimeässä syyskuulta marraskuun loppupuolelle. Sen jälkeen se tuodaan lämpimään ja valoisaan paikkaan. Lasiin on muistettava lisätä vettä tarvittaessa.
Tasetteja ja amarylliksiä
Tasetit eli sarjanarsissit ovat helppoja talven ja alkukevään hyödettäviä, sillä ne eivät tarvitse viileää tai pimeää virittyäkseen kukkaan. Ne avaavat tuoksuvat terälehtensä neljä–kuusi viikkoa istutuksesta.
Sipulit asetellaan esimerkiksi laakeaan vatiin vieri viereen, kastellaan ja viedään valoisaan paikkaan. Kukkavarsista tulee tanakampia hieman huoneenlämpöä viileämmässä. Tasettejakin voi hyötää vedessä, esimerkiksi lasisessa kukkamaljakossa leikkokukkien tapaan.
Myös ritarinkukka eli amaryllis kasvatetaan huoneenlämmössä. Lattialämmitys tai takanpäällinen tarjoavat lisälämpöä juurtumisvaiheessa. Sipuli istutetaan pari senttiä suurempaan ruukkuun ja lähes puolet jätetään näkyviin. Juurten liotus muutaman tunnin ajan auttaa kasvun alkuun.
Istutusta kastellaan niukasti, jottei kukkavana veny. Sipulin kehitys avautuviksi kukiksi vie aikaa neljä viisi viikkoa. Ritarinkukan saattaa saada hyvällä hoidolla kukkimaan seuraavanakin vuonna.
Kieloja ja jouluruusuja
Kielon juurakoita nostettiin maasta aiemmin joulukukiksi syksyllä ja säilytettiin viileässä niin sanottuina jääkieloina hyötöön asti. Näin ne saivat kylmäkäsittelyn ennen istutusta. Nykyisin kieloja näkee harvemmin myynnissä, mutta juurakoita voi kaivaa omalta maalta.
Kätevintä on nostaa kielon juurakot vasta marraskuun puolivälin tienoilla, jos vain maa on sula. Silloin ne voi ottaa suoraan hyötöön eikä niitä tarvitse säilyttää kylmässä. Hyödettäviksi kelpuutetaan alut, joissa on pulleita kukkasilmuja.
Ennen istutusta juurakoita liotetaan kädenlämpöisessä vedessä 12 tuntia. Ruukut pidetään pimeässä niin kauan, että kukkanuput tulevat näkösälle. Huoneenlämmössä ja tasakosteudessa tuoksuvat kellot avautuvat noin kuukauden kuluttua istutuksesta.
Jouluruususta on tullut suosittu joulukukka. Kukinnan jälkeen kasvin voi istuttaa pakkasten mentyä ulos puutarhan puolivarjoisaan paikkaan.
Jouluruusun kasvatusta voi toki jatkaa isossa ruukussakin. Kesäksi se viedään ulos ja siirretään syksyllä kellariin. Kun kukkavarret ovat kasvaneet viidestä kymmeneen sentin mittaisiksi, nostetaan ruukku sisälle marras-joulukuun vaihteessa.
Joulutähtiä ja tulilatvoja
Joulutähden uudelleen kukittaminen vaatii hieman vaivannäköä, sillä lyhyen päivän kasvina se kukkii vasta saatuaan riittävän pitkän pimeän jakson vuorokaudessa. Oikeastaan kukat ovat kasvin värittyneitä ylälehtiä. Niiden tyvellä sijaitsevat varsinaiset kellanvihreät kukat ovat hyvin vaatimattomat ja varisevat pian pois.
Suomessa päivä on tarpeeksi lyhyt lokakuun kymmenennen päivän jälkeen. Jos lähettyvillä ei ole häiritseviä katu- tai muita valoja, ylälehdet alkavat värittyä itsekseen. Muuten pimentäminen on tarpeen, sillä pienikin valonpilkahdus häiritsee.
Joulutähden voi peittää mustalla muovihupulla tai kiikuttaa pimeään komeroon joka iltapäivä esimerkiksi kello viisi ja ottaa taas valoon aamuseitsemältä. Kasvivalo tehostaa yhteyttämistä valoisien tuntien aikana. Pimennystä jatketaan, kunnes kukkanuput alkavat kehittyä. Joulutähdellä siihen kuluu yleensä parisen kuukautta.
Usein myös tulilatvasta kasvaa komea viherkasvi. Sekin on lyhyen päivän kasvi, joten uudelleen kukittaminen vaatii pimentämistä vähintään 14 tuntia vuorokaudessa noin kuukauden ajan. Tulilatva kukkii parin kolmen kuukauden kuluttua pimennyksen aloituksesta, ja pimennyksen voi ajoittaa mihin vuodenaikaan tahansa.
