Pinosta tulisi melkoinen, jos suomalaisten joulukortit laitettaisiin yhteen läjään. Siitäkin huolimatta, että juhlatoivottelu postitse hiipuu.
”Viime vuonna lähetettiin yhä 14 miljoonaa joulukorttia. Kirjepostista joulukortti on pitänyt pintansa parhaiten”, kertoo Sami Määttä, Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava johtaja.
Monesta joulukortista löytyy hyväntekeväisyysjärjestön logo ja nimi, mutta voiko joulukorteilla oikeasti auttaa?
”Ilman muuta voi. Kortit ovat edelleen tärkeitä”, sanoo varainhankinnan asiantuntija Heidi Ylén-Jokioja Suomen punaisesta rististä. ”SPR:n joulukortteja myytiin viime vuonna puoli miljoonaa. Niiden tuotolla tuetaan kotimaan toimintaa, esimerkiksi ystävätoimintaa ja nuorten turvataloja.”
SPR on kerännyt joulukorteilla varoja 1950-luvulta lähtien. Unicefin hyväksi ensimmäiset kortit myytiin 1940-luvulla, tietää vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Mia Granqvist-Salmi Suomen Unicefista.
”Vapaaehtoisemme kokevat kortit edelleen tärkeiksi ja myyvät niitä kymmeniä tuhansia vuosittain. He haluavat osoittaa, että joulutervehdyksellä voi lähettää hyvää mieltä ystävälle ja samalla apua maailman lapsille.”
Ajatus hätää kärsivien auttamisesta liittyi jo ensimmäiseen, tunnettuun joulukorttiin.
”Englantilainen bisnesmies painatti 1840-luvulla kortin, jonka keskellä varakas perhe on kokoontunut juhla-aterialle ja kohottaa maljoja. Kolmiosaisen kortin reunojen kuvissa autetaan kuitenkin nälkäisiä ja palelevia”, kuvailee viestintäsuunnittelija Mirka Ylä-Mattila Postimuseosta. ”Tuohon aikaan oli paljon köyhyyttä.”
Avun tarve jatkuu.
Joulukortin postimaksu on 1,50 euroa 13.12. saakka. Sen jälkeen 17.12. mennessä 2,30 euron ikimerkillä postitetun kortin pitäisi ehtiä jouluksi perille.
unicef.fi ja punaisenristinkauppa.fi
5 x joulukortti
1. Lisäksi
Kiitos ja kunnia vähittäiskaupoille, jotka ovat ottaneet hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukortit valikoimiinsa. Järjestöille jää kuitenkin tuotosta lisäsiivu, jos kortit ostaa suoraan niiden omilta myyjiltä tai verkkokaupoista.
2. Tärkeäksi
Digitaalisten viestien maailmassa käsin kosketeltavan kortin merkitys kasvaa, koska siitä tulee vähitellen yhä harvinaisempi ja erikoisempi. Kortti tuntuu tärkeältä, kun se ei vain putkahda tietokoneen tai puhelimen näytön jatkuvaan kuva- ja viestivirtaan.
3. Onneksi
Joulutervehdys kurottaa tulevaisuuteen ja toivoo saajalleen hyvän joulun lisäksi onnellista uutta vuotta. Jälkimmäinen tapa on itse asiassa edellistä vanhempi. Jo ennen joulukortteja kirjoitustaitoiset ja riittävän varakkaat toivottelivat korteilla tutuilleen onnea tulevaksi vuodeksi.
4. Kummaksi
Suomessa joulukortteja tiedetään 1870-luvulta lähtien, mutta osa alkuaikojen kuvista tuskin saisi enää suosiota. Maisema saattoi kortissa hehkua kesäisenä tai lapset kontata itkevinä lumihangessa. Tonttu tiiraili sikaa teurasveitsi kourassa, ja pukki jakoi lapsille piiskoja. Huh sentään.
5. Toivoksi
Sota, pula ja lama heijastuvat kortteihin, mutta vaikeuksista huolimatta niistä kajastaa toivo, kertoo Tarja Tuulikki Laaksonen Hyvää Joulua -kirjassaan. Jos kriisiaikana ei tuntunutkaan sopivalta kirjoittaa korttiin Iloista joulua, saattoi silti lausahtaa Hyvää joulua. Ja toivoa siitä rauhallista.
