Töissä on hoppu ja harrastuksissa haipakkaa. Ulkona luonto jo odottaa talvirauhaa. Pitäisiköhän ihmisenkin huilata?
”Vuodenaikojen vaihtumiset ovat siirtymiä ja siksi hyviä hetkiä pysähtymiseen ja itsetutkiskeluun”, psykologi Maisa Lehtinen sanoo ja antaa kysymyksillä ajatuksille suuntaa: ”Mikä on suhteeni syksyyn? Mitä se minussa herättää? Mitä tarvitsen tässä hetkessä?”
Jotakuta tuleva kaamos kammottaa, toinen saa hurjasti virtaa, kun kesää ja lomia seuraa täyteläinen arki. Molemmille psykologi ehdottaisi automaattisten toiminta- ja ajatusmalliensa haastamista, itsensä kuuntelemista ja tietoisten valintojen tekemistä. Esimerkiksi iloa tuovien asioiden etsimistä alakulon vastapainoksi ja levon hetkien löytämistä touhun keskelle.
”Arki täyttyy helposti. Aktiivisuus tuo paljon hyvää ja innostavaa, mutta aina ei itsekään huomaa, milloin alkaa mennä liian lujaa.”
Ylikierroksilla keskittyminen herpaantuu ja harkintakyky heikkenee. Kaikki tehtävät alkavat tuntua yhtä tärkeiltä, ja mieli hyppii asiasta toiseen. Öisin valvottaakin.
”Yksittäisiä huonosti öitä sattuu kaikille, mutta jos tilanne jatkuu pitkään, on hyvä painaa jarrua.”
Mieli ja hermosto tarvitsevat palautumiseen lepoa ja rauhoittumista. ”Ympäri vuoden”, Lehtinen korostaa. ”Unen riittävästä määrästä ja laadusta ei voi liikaa puhua. Mutta mitä enemmän on tekemistä, sitä enemmän tarvitsee palautumista myös päivällä.”
Jollekin harrastus voi tuoda tyyneyttä, toiselle taide, musiikki tai luonto. Lehtinen neuvoo jälleen kysymyksiä omalle mielelle:
”Mikä minua on aiemmin rauhoittanut? Milloin tarvitsen yksinoloa ja mitä voisin tehdä muiden kanssa? Niitä kumpaakin tarvitaan.”
5 x Rauhaa
1. Kotona
Takavuosien termit hygge ja kotoilu taisivat jo mennä muodista, mutta kyllä ne yhä pätevät. Tuli takkaan tai kynttilään, villasukat jalkaan, vieruspöydälle kuppi kuumaa ja käsiin hyvä kirja, neule tai virkkuu. Kumma on, jos ei syke laske ja mieli rauhoitu.
2. Hetkessä
Tutkijat sen tietävät: luonto todella rauhoittaa. Mieliala kohenee ja keskittymiskyky paranee. Pitkää lenkkiäkään ei välttämättä tarvita. Riittää, että etsii mieluisan paikan ja keskittyy hengittämiseen ja hetkeen; metsän tai puiston näkymiin, tuntuun, ääniin ja tuoksuihin.
3. Sylissä
Onnekas se, jolla on lemmikki. Jo muutama minuutti yhdessä touhuamista, silittelyä tai sylittelyä lisää elimistön onnellisuushormoneja. Verenpaine laskee ja olo rentoutuu.
4. Aivoissa
Tulviiko silmille ja korville liikaa ääniä, liikaa kuvavilinää ja liikaa uutiskurjuutta estämään mielen asettumista? Tilanne ratkeaa virtanapin painalluksella: välillä kiinni kaikki ruudut, niin televisiot, puhelimet kuin tietokoneet. Varsinkin hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, suosittavat unispesialistit.
5. Sanoissa
Säätilasto kertoo, että tuulet lisääntyvät syksyn mittaan. Ihmismielen ja -arjen puhureita ei mitata, mutta niissäkin vihuri ennen pitkää laantuu. Tulee tyyni. Mieleltään tyyni voisi netin erään synonyymisanaston mukaan olla unelias, raukea tai lattea, mutta Nykysuomen sanakirja tarjoaa armollisemmin rauhallista, tasapainoista ja seesteistä. Lukitaan ne!
