Isokyröläinen Reijo Haapanen viettää mielellään aikaa verstaassaan. Siellä on nikkaroitu kymmenkunta keinutuolia, rakennettu puinen polkupyörä, mahapiironki, keinuhevonen – ja paljon muuta pientä ja suurta.
Nyt päästään möyrimään kasvimaalle, ja ensiksi tarkastetaan maan hyvinvointi. Tuttujen lajien lisäksi voi kokeilla vaikka bataatin tai soijapavun kasvatusta.
Armotonta menoa -dokumenttielokuva kiteyttää vanhushoivan pimeän puolen. Se saa kysymään, miksi ikääntyviä kohdellaan kuluina ja kestävyysvajeena eikä arvokkaina ihmisinä luonnollisessa elämänvaiheessa.
”Joko heitit talviturkin?” kuuluu päivän small talk -kysymys, sillä uimavedet lämpenevät touko-kesäkuussa kahden kolmen asteen viikkovauhtia.
Pioni-tabletit pitävä pöydän kukkeana vuodenajasta toiseen, kotona ja mökillä.
Tuupovaarassa tehdään kenkiä perinteisin menetelmin. Supikkaan malli on pysynyt samana ainakin parisataa vuotta ja toimii hyvin edelleen. Jalkine suorastaan hyväilee käyttäjäänsä.
Kevät on oivaa aikaa valokuvata haloja: taivaalla loistavia renkaita, kaaria ja valoläikkiä. Suomessa niitä näkyy läpi vuoden keskimäärin 150 päivänä tai yönä, maksimi osuu maalis–toukokuulle.
Huonekasvit tarvitsevat viihtyäkseen valoa, vettä ja ravinteita. Kukkamullan ilmavuutta ja kosteustasapainoa voi kohentaa kevyillä väliaineilla. Kokonaan mullaton viljely saattaa olla liikakastelijan pelastus.
