Rakkaudesta lajiin
Ilman vapaaehtoisia jäisi moni tapahtuma pitämättä ja työ tekemättä. Mutta mikä saa talkoilemaan – ja jopa maksamaan siitä?
Ilman vapaaehtoisia jäisi moni tapahtuma pitämättä ja työ tekemättä. Mutta mikä saa talkoilemaan – ja jopa maksamaan siitä?
Ne ovat ihania, ilmaisia ja niitä on pitkin Suomea. Joko arvasit? Kansallispuistojahan ne – 41 verovaroilla ylläpidettyä virkistyskeidasta ja luonnonsuojelualuetta, jotka ovat aina avoinna.
Suomi jakautuu joukkoliikenteen tarjonnassa ennennäkemättömällä tavalla. Korona näivetti muutosten kourissa ollutta alaa entisestään. Ensi kesänä vaikkapa Valamon luostariin ei enää linjurilla pääse.
Ulkoilija löysi metsästä unelmapaikan talolleen. Pinnan alta paljastui kivinen todellisuus, mutta murikoista syntyi pohja keväiselle väri-ihanuudelle.
Istun rantakivellä ja seuraan lapintiirojen kevätkiireitä. Linnuilla on takanaan uskomattoman pitkä muuttotaival Etelänapamantereen vesiltä koto-Suomeen. Todennäköisesti kyseessä on sama pari, joka pesi tällä paikalla myös viime kesänä.
Dynaaminen istutus on perinteisen perennapenkin ja niityn välimuoto, joka jäljittelee luontoa. Eri lajit kasvavat sekaisin ja kerroksittain, kadonnut kasvi korvautuu nopeasti toisella. Kitkennän tarvekin vähenee.
Aikuis- eli ikänäköä ei voi estää eikä hidastaa. Mutta hoitaa sitä voi. Ilman kunnollisia silmälaseja ei kannata kärvistellä.
Jokainenhan tietää, että jos ensimmäinen perhonen jonka näkee on keltainen, niin kesästä tulee hauska, kirjoittaa Tove Jansson muumikirjassa Taikurin hattu. Mutta onko se edes mahdollista, Suomen perhostutkijain seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila?