Kodin Pellervossa

Voi hyvin sairaudesta huolimatta

16.1.2019 | ULLA SAIKKONEN, teksti

Jokapäiväinen arki näyttää arvonsa, kun sairaudet rajaavat elämää. Rutiinit ja pienet ilot kantavat.

Kaikkien aikojen lelut

16.1.2019 | SARI TOIKKANEN, teksti

Leikkikalun pitää kestää. Näin ajatellaan Suomen vanhimmassa puulelutehtaassa.

Melkein mummokommuunissa

16.1.2019 | HANNELIINA KOJO, teksti

Ikänsä yhteisöllisestä asumisesta haaveillut pariskunta perusti eläkepäivinään perhekodin. Harva haluaa vanheta yksin.

Ikkunalla uuteen kevääseen

16.1.2019 | PAULA RITANEN-NÄRHI, teksti

Pelargonien ympärivuotista kasvatusta kannattaa kokeilla, vaikka parasta talvehtimispaikkaa ei olisikaan tarjota.

Matto pitää pintansa

16.1.2019 | ANNA-LIISA HUHTALA-FISKARS

Kudotko villamaton vai virkkaatko paimentolaistyyliin?

Kodin Pellervon lukijamatka Kroatiaan ja Italiaan 8.–15.6.2019

16.1.2019 | ANNA-LIISA HUHTALA-FISKARS

Istrian niemimaa Kroatiassa on paikoin kuin pala Italiaa. Sen saa aikaan yhteinen historia. Me ylitämme Adrianmeren ja matkaamme maasta toiseen. Ja miten paljon nähtävää matka tarjoaa!

Kirjan kannet auki – Vapauden kaiho

16.1.2019 | JARMO UUSI-RINTAKOSKI

Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailuista on puolitusinaa suomennosta. Viimeisin niistä on vuodelta 2018 Juhani Lindholmin suomentama.

Mullan lumo – Toisten tarhoissa

16.1.2019 | TUOVI MUTANEN

Soljuville laineille haravoituja sorakäytäviä ja nurmikkoon tallattuja polkuja. Vankkaoksaisia ikipuita ja suoriin riveihin kylvettyjä kesäkukkia. Hullunkurisia patsaita, narisevia portteja, viivoittimensuoraksi leikattuja pensasaitoja ja villisti kiemurtelevia köynnöksiä.

Aina yhtä koskettava

19.12.2018 | ANNA-LIISA HUHTALA-FISKARS, teksti

Maailman tunnetuin joululaulu täyttää tulevana aattona 200 vuotta. Vuosikymmeniin ei sen tekijöitä tiedetty. Salzburgilainen Anna Schoiber tulee raskaaksi. On vuosi 1792 ja liki koko Salzburgin kansanväki on surkeassa tilassa. Käsitöitä […]

Omanlaista joulua!

19.12.2018 | TUIJA MANNERI, teksti

Uskaltaisiko loppuvuoden juhla- ja lomapäivät viettää juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu? Ympäristön paineista välittämättä?