Synnytykset aiotaan keskittää suuriin sairaaloihin. Uusi päivystysasetus astuu voimaan ensi vuoden alussa. Sen seurauksena yhä useampi syntyy tien päällä.
Iisalmelaisen Sari Kauppisen, 27, toinen lapsi syntyi kesällä ennenaikaisesti ambulanssissa matkalla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Iisalmelaisäidit on lähetetty 90 kilometrin päähän Kuopioon vuodesta 2003 lähtien. Uusi päivystysasetus lisää vaarallisten matkasynnytysten määrää entisestään.
Sairaalaverkko sen kun harvenee, kun uusi päivystysasetus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Synnytykset halutaan keskittää suuriin, tuhat synnytystä vuodessa hoitaviin yksiköihin, joissa on välitön valmius hätäsektioon.
Synnytyspaikkoja on jo tähän asti lakkautettu noin yksi vuodessa. Suomessa on tällä hetkellä jäljellä 27 synnytyssairaalaa. Ensi vuonna sulkemisuhan alla ovat Savonlinnan, Kemin, Porvoon, Lohjan, Oulaisten ja Salon yksiköt. Kainuussa ja Mikkelissä synnytykset todennäköisesti jatkuvat poikkeusluvalla. Ahvenanmaata päivitysasetus ei koske.
Asetus antaa muutokselle suuntaviivat. Lopulliset päätökset tehdään myöhemmin kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Kovia kriteereitä perustellaan potilasturvallisuuden lisäämisellä: synnytysten keskittämisellä pyritään takaamaan lapsen ja äidin turvallisuus hätätilanteissa, joita sattuu vuodessa 600–1 000.
”Kuka haluaa synnyttää sairaalassa, jossa synnytyslääkäri hälytetään kotoa paikalle silloin, kun on kiire?” kysyy lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. ”Tavoitteena on lisätä laatua ja luoda yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle.”
Vuosia valmistellun päivystysasetuksen taustalla on hallituksen halu karsia kuntien menoja: synnytysosastojen lakkauttamisilla tavoitellaan 20 miljoonan euron säästöjä. Keskittämistä perustellaan myös pahenevalla henkilöstöpulalla.
Turvattomasti matkalla
”Savonlinnassa syntyy vain 320 lasta vuodessa. Tästä huolimatta vuorossa on aina kahdesta kolmeen kätilöä, anestesialääkäri ja lastenlääkäri viikon jokaisena päivänä. Savonlinnalaisäitien synnytykset hoituisivat samalla määrällä henkilökuntaa Mikkelissä, jos päivystys siirrettäisiin sinne”, sanoo Keistinen.
Kätilöliiton puheenjohtaja Terhi Virtanen pitää sairaaloiden sulkemista säästösyistä hölmöläisen peiton jatkamisena. ”Kustannukset eivät katoa mihinkään, kun synnytykset siirretään toiseen sairaalaan.”
Virtasen mukaan päivitysasetus uhkaa synnytysten turvallisuutta, koska vaaralliset matkasynnytykset lisääntyvät sen myötä. Vuosittain noin 150 äitiä synnyttää suunnittelemattomasti kotona tai matkalla sairaalaan. Määrä on tuplaantunut vuodesta 2005.
”Synnytykset saattavat edetä spontaanisti ja nopeasti, etenkin matkasynnytykset. Niissä lapsen kuolemanriski on jopa kuusinkertainen, sillä ambulanssissa ei ole välineistöä vastasyntyneen elvyttämiseen, eikä ensihoitajilla ole samanlaista taitoa ja koulutusta kuin kätilöillä. Heiltä puuttuu myös kokemusta; monet ensihoitajat eivät välttämättä ole hoitaneet uransa aikana yhtään synnytystä.”
Syntymäpaikkana tienvarsi
Iisalmelainen Sari Kauppinen heräsi aamuvarhaisella 4. heinäkuuta supistuksiin ja lapsivesien menoon. ”Odottamaton tilanne sai minut paniikkiin. Olihan laskettu aika vasta kuuden viikon päästä.”
Ambulanssin saapuessa synnytys oli täydessä käynnissä. Ensihoitaja Minna Lipponen otti yhteyttä kenttähoitajaan, joka lähti 90 kilometrin päästä Kuopiosta tuomaan autolla kätilöä vastaan. Hälytyksen sai myös ensihoitolääkäri.
”Kyseessä oli ennenaikainen synnytys, joten mieleen tulivat kaikki mahdolliset komplikaatiot”, Lipponen muistelee. ”Olin huolissani äidin ja syntyvän lapsen turvallisuudesta, sillä meillä ensihoitajilla ei ole erityisosaamista eikä ambulanssissa välineistöä mahdollisten hätätilanteiden varalle.”
Kuopioon asti ei ehditty. Lapsen pää alkoi näkyä Lapinlahdella, kun matkaa oli taitettu vasta 25 kilometriä. Ambulanssi pysäköitiin tienvarteen. Lipponen otti kokeneempana hoitovastuun synnytyksestä. Sairaanhoitaja Tuomas Syrjä toimi hänen työparinaan.
Pelko lapsen menettämisestä
Vastasyntynyttä jouduttiin virvoittelemaan komplikaatioiden takia.
”Kun lapsi ei ruvennut hengittämään, puhalsimme hengityspalkeella ilmaa hänen keuhkoihinsa. Hätäilyyn ei ollut varaa. Haimme työparina tukea toinen toisistamme. Äiti pysyi rauhallisena, siitä hänelle kiitos.”
Sari Kauppinen kertoo yrittäneensä pitää itsensä kasassa ja rukoilleensa lapsensa puolesta. Takana oli jo neljä keskenmenoa.
”Pelkäsin pahinta, kun näin vastasyntyneen makaavan velttona paareilla. Sitten ensihoitaja huudahti, että tämä poikavauva täällä jo hengittelee. Ensimmäinen tunne oli kiitollisuus. Ambulanssihenkilökunta hoiti työnsä rauhallisesti ja ammattitaitoisesti.”
Kun kätilö ja lääkäri viimein ennättivät paikalle, lapsi köllötteli äitinsä mahan päällä. Tällä kertaa kaikki päättyi onnellisesti, mutta niin ei aina käy. Ensihoitaja Lipponen ei ymmärrä synnytysosastojen lakkauttamista. ”Yhteiskunta säästää vauvojen hyvinvoinnin kustannuksella.”
Myös kolmen kuukauden ikään ehtineen Veetin äiti on huolissaan muiden tien päällä syntyvien lasten turvallisuudesta. ”Äidit saisivat mielenrauhan, jos synnyttämään ei olisi pitkä matka.”
Pienessäkin turvallisesti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei pidä laadun parantamista riittävänä perusteena pienten synnytyssairaaloiden lakkauttamiselle. Tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan pienessä sairaalassa syntyminen on lapselle yhtä turvallista kuin suuressakin, niin kauan kuin lähetekäytäntö toimii yhtä moitteettomasti kuin tähän asti.
”THL:n tilastot paljastavat, että pienissä sairaaloissa on matalampi vastasyntyneiden kuolleisuus kuin suuremmissa sairaaloissa. Tehokas järjestelmä etsii riskiäidit ja siirtää heidän synnytyksensä isompiin sairaaloihin.”
Gisslerin mielestä synnyttämisen turvallisuus riippuu siitä, päivystävätkö lääkärit kotona vai sairaalassa. ”Sanotaan, että jos kaikki synnytykset keskitettäisiin suuriin sairaaloihin, säästettäisiin kolmen tai neljän lapsen henki vuodessa. Laskelmista ovat kuitenkin unohtuneet sairaalamatkalla sattuneet synnytykset. Keskittämisen edut lapsen turvallisuudelle voivat hävitä kokonaan, mikäli matkasynnytykset yleistyvät.”
Kätilöliiton Terhi Virtanen haluaa oikaista peruspalveluministeri Susanna Huovisen televisiossa antamaa lausuntoa, jonka mukaan hätäsektio ei olisi pienissä sairaaloissa mahdollista.
”Jokaisessa Suomen synnytyssairaalassa on valmiudet keisarinleikkaukseen hätätilanteessa. Esimerkiksi lakkauttamisuhan alla olevassa Porvoon synnytyssairaalassa kiireellisen hoidon käytäntöjä on saatu hiottua niin, että hätäsektioon pääsee noin kymmenessä minuutissa. Luku vastaa monen suuremman sairaalan tasoa.”
Virtasen mukaan matkasynnytyksiä ei voida vähentää Huovisen ehdottamalla sairaaloiden äitiyspoliklinikoiden ja neuvoloiden tiiviimmällä yhteistyöllä. ”Synnyttämisen ajankohtaa ei voi ennustaa, eikä tätä tilannetta paranneta millään yhteistyöllä.”
Kansalaiset hereillä
Synnytyssairaaloita on karsittu kovalla kädellä erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa ongelmana ovat pitkät etäisyydet. Sen seurauksena naiset joutuvat lähtemään pitkien matkojen taakse potilashotelleihin odottamaan tulevaa synnytystä.
”Minusta ajatus on arjesta vieraantunut. Kuka maksaa potilashotelleissa odottelevien äitien kustannukset, ja kuka hoitaa lapset kotona?”
Kätilöliitto ei myöskään kannata ehdotusta synnytysten ennenaikaisesta käynnistämisestä hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa.
”Ilman lääketieteellistä syytä tehtyjä toimenpiteitä kutsutaan medikalisaatioksi. Sillä on huomattavia kielteisiä vaikutuksia niin terveydellisesti kuin taloudellisestikin. Pahimmillaan synnytyksen ennenaikainen käynnistäminen vie äidiltä voimat, aiheuttaa syntyvälle lapselle stressitilan ja johtaa hätäsektioon”, Virtanen sanoo.
Kakistelematta väki ei aio sairaaloiden sulkemista niellä. Kansalaisaloite pienten synnytyssairaaloiden puolesta on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta, joten se tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Sosiaalisen median avulla pieniä sairaaloita puolustavat joukot on saatu koolle. Päivystysasetuksen vaikutuksista huolestuneet äidit järjestivät Matkasynnytyspäivä-tempauksen ja mielenilmauksen 10.10.
ULLA SAIKKONEN, teksti
