Ensimmäiset Pirttisaareen tulijat olivat kalastajia, sitten saapuivat tullimiehet ja luotsit. Heidän jälkeläisiään asuu ja mökkeilee edelleen saarella, jolta harva tahtoo lähteä pois.
Perjantaiaamuna yhdeksän aikaan Sipoon Kalkkirannassa Pörtö Linen yhteysalus kelluu laiturissa levollisena. Parkkialueelta oman paikkansa on jo useampi auto löytänyt. Söderkullaan menevä bussi seisoo myös asfaltilla.
Paatin sisältä kantautuu vilkas ruotsinkielinen puheenporina, kun mökkiläiset ja asukkaat vaihtavat kuulumisia. Lämpimässä katetussa tilassa istutaan plyysipenkeillä kuin linja-autossa. Klo 9.15 moottorit murahtavat ja alus erkanee laiturista, kun matruusi Joosep Juhkam irrottaa köydet.
Alusta ohjaa Stefan Svaetichin, joka on perinyt nimensä venäläisiltä esi-isiltään. ”Se on tsaarinaikainen sotilasnimi”, jo kolmannessa polvessa Pirttisaarella viihtyvä mies kertoo.
Stefan osaisi ajaa saareen unissaankin. Hän on kolunnut näitä vesiä koko ikänsä. Takavuosina Kalkkirannan ja Pirttisaaren välisestä yhteysliikenteestä huolehti Stefanin oma firma. Kun venereitti muuttui vuoden 2013 alussa ELY-keskuksen säätelemäksi, tarvittiin vuoroa ajamaan isompi vene. Nyt Stefan ajaa reittiä palkollisena.
Kapteeni Stefan Svaetichin ajaa saareen monta kertaa päivässä.
Alus ottaa suunnan ohi Sipoon saariston. ”Kaukana Suomenlahdella on kokoelma saaria, joita kutsutaan Pirttisaareksi”, kertoo vapaasti suomennettuna Gunda Mikanderin ja Ethel Lindbladin kirja Monografi över Pörtö ögrupp. Saariryhmään kuuluvat Pirttisaaren, ruotsiksi Pörtön, lisäksi Hamnholmen, Lästholmen ja Bodö. Pinta-alaa saarilla on 575 hehtaaria.
Ensimmäiset asukkaat olivat kalastajia. Sitten tulivat tullit ja luotsit. Pysyvää asutusta syvien ja suojaisten lahtien rannalle alkoi muodostua 1700-luvulla.
Pirttisaarella on nähty niin Ruotsin kun Venäjänkin vallan ajat. Meriliikennettä valvoivat viimeksi Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos. Armeija lähti saarelta vuonna 2009, merivartiosto siirsi toimintonsa Emäsaloon vuonna 2011.
Nykyään vakituisia asukkaita on parisenkymmentä, mutta mökkiläisiä parisen sataa. Ja koska yhteys saareen on ympärivuotinen ja remontoiduilla mökeillä tarkenee, väkeä kulkee edestakaisin ympäri vuoden.
JOHANNA WESTERSUND, teksti
JAAKKO KILPIÄINEN, kuvat
Lue koko juttu painetusta Kodin Pellervosta.
