Lääkärin ja potilaan suhteessa tärkein työkalu on luottamus. Erityisesti lääkärin kyvyt punnitaan, kun hän joutuu kertomaan potilaalle suuria, pelottavia uutisia.
Suhde on tasavertaistunut: historiaa ovat ajat, kun tohtori murisi ohjeensa potilaalle tai kohteli tätä kylmästi ja ilkeästi.
Nykyään potilas tietää oikeutensa ja osaa odottaa lääkäriltä hyvää palvelua. Tiedot sekä sairauksista että terveyden edistämisestä ovat lisääntyneet. Moni ottaa selvää asioista, kyseleee ja kyseenalaistaa. Niinpä vastaanotolle saattaakin marssia potilas kourassaan valmis diagnoosi ja netistä printattu Käypä hoito -ohje.
Onko potilaasta tulossa asiakas, joka osallistuu yhä aktiivisemmin omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ja valittaa, jos kaikki ei suju hänen toiveidensa mukaisesti?
”Lääkärin ja potilaan vuorovaikutus on muuttunut työurani aikana, mutta ei ihmisiä silti voi laittaa samaan nippuun”, Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja, syöpätautien erikoislääkäri Päivi Hietanen muistuttaa.
”Jotkut potilaat käyttävät lääkäriä konsulttina ja haluavat kuulla toisen ja kolmannenkin asiantuntijan mielipiteen diagnoosista tai hoidosta. Mutta ei pidä unohtaa vakavasti sairaita vanhuksia, joilla on aika vähän mahdollisuuksia olla aktiivisia omissa hoidoissaan. He tarvitsevat paljon tukea, huomioon ottamista ja arvostamista.”
Lääkäri voi kokea loukkaavana, kun kansainvälisiä tiedejulkaisuja plarannut maallikko kertoo tietävänsä, mikä hänen vaivansa on. Päivi Hietasta aloitteellisuus ei häiritse, hän on valmis kuuntelemaan, miksi potilas on päätelmäänsä tullut.
”Netistä ongittu tieto on kaksiteräinen miekka. Lääketieteellisiä sivustoja lukenut ihminen tekee helposti äkkinäisiä päätelmiä, jotka voivat olla vääriä ja pelottavia. Myös mielipiteiden hakeminen monelta lääkäriltä aiheuttaa hämmennystä varsinkin, jos vastaukset ovat erilaisia.”
Vaikka autoritäärinen lääkäri–potilassuhde on menneisyyttä, asiakaslähtöisessä ajattelutavassakin on kuoppansa. Potilas saattaa tulla vastaanotolle kuin rautakauppaan vaatimaan anna mulle tätä -tyyliin.
”Tällaisessa tilanteessa lääkärin pitää säilyttää ammatillisuutensa ja toimia potilaan edun mukaisesti. Se taas ei aina ole sitä, mitä potilas vaatii.”
Suurempi pulma Hietasen mielestä on, että kaikesta tarjolla olevasta tietotekniikasta huolimatta suuri osa potilaista ei pysty kovin itsenäiseen tiedon hankintaan ja päätöksen tekoon, vaan tarvitsee paljon tukea alan ammattilaisilta.
Terveydenhuolto on yhä potilaslähtöisempää. Sairastunut voi osallistua hoitonsa suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä hoitavan lääkärin valintaan.
ULLA SAIKKONEN, teksti
ADAM KORPAK, kuvitus
Lue koko juttu tammikuun painetusta Kodin Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös näköislehti-arkistosta osoitteessa http://www.pellervo-e-lehdet.fi.
