Pienessä pihassa hyötytarha saa paraatipaikan.
Vantaalaisen pikku pihamme hyötytarha sijaitsee aurinkoisella sisääntulopaikalla, kodin etuoven edessä. Tasainen pihakiveys on kuin luotu laatikkoviljelmän alustaksi. Sato kypsyy käden ulottuvilla, ja hyötykasvien kauneutta voi ihastella kotoa lähdettäessä ja sinne palattaessa.
1990-luvulla rakennettu paritalomme sijaitsee vanhalla pientaloalueella. Pihatie on päällystetty kivituhkalla ja sitä reunustavat pihlajat. Katupölyt eivät kantaudu, ja sato saa kypsyä ohikulkijoilta piilossa.
Etupihaa peittää betonikiveys, joka ensimmäiset vuodet oli tyhjillään. Sitten hankimme pienen kasvihuoneen, jonka saattoi pystyttää tasaiselle alustalle ilman muuta perustusta. Vähitellen sen seuraksi ovat tulleet viljelylaatikot ja ruukkupuutarha.
Kasvihuoneessa pulskistuvat tomaatit ja kurkut, laatikoissa huojuvat tillin kukinnot, rehottavat persiljat, avomaantomaatit ja salaatit. Kestokassit ovat osoittautuneet erinomaisiksi viljelyalustoiksi perunoille, ja koska peruna on perheemme herkku, sitä kasvatetaan myös kukkaruukuissa ympäri pihaa.
Multaa runsaasti
Viljelylaatikot vuorattiin maisemointikankaalla, ettei multa valu kiveykselle. Kangas läpäisee veden, eivätkä laatikot tulvi sateisenakaan kesänä. Pari vuotta sitten hankittiin puinen kasvilava, jonka muovikannen suojissa kypsyy varhaissato.
Viljelylaatikoita asennettiin neljä päällekkäin, jolloin multatilasta tuli yli puolen metrin paksuinen. Runsas multakerros helpottaa kastelutöitä; ohuthan kuivahtaa nopeasti. Korotetulla kasvualustalla taimia on helpompi hoitaa kuin maapenkeissä.
Kasvualustana käytettiin ensin peruslannoitettua ja -kalkittua puutarhamultaa, joka ostettiin säkkitavarana. Se tiivistyi yhdessä kesässä niin, että seuraavana vuonna mullan joukkoon muokattiin peruslannoitettua ja -kalkittua kasvuturvetta.
Viljelyä varhain
Kasvualusta lämpiää laatikoissa aikaisemmin kuin tasamaalla, joten saamme kasvimaan viljelykuntoon varhain. Vuosittain kasvualustaa lisätään ja uutta turvetta sekoitetaan pohjamultaan. Laatikoissa vuosikausia pörhistelleet monivuotiset yrtit, ruohosipuli ja viinisuolaheinä nostetaan kevätmuokkauksen ajaksi sivuun.
Toukokuussa kylvetään tillit, herneet, mangoldit ja porkkanat. Kiirettä kylvöillä ei vielä silloinkaan ole, sillä maan lämpeneminen nopeuttaa monien siementen itämistä. Salaattia kylvetään lisää pitkin kesää.
PAULA RITANEN-NÄRHI, teksti ja kuvat
Lue koko juttu toukokuun 2015 painetusta Kodin Pellervosta. Lehden löydät myös lehtipisteistä.