Hämeenkyrössä vierailevat pääsevät tutustumaan hämäläiseen rakennusperintöön, kun ovet avautuvat rakkaasti korjattuihin hirsitaloihin.
Satavuotiaan talon salin seinät ovat hirsipintoina ja lattian laittaminen kesken. Viereisessä huoneessa permannon paikalla paistavat komeat niskahirret ja sorapeti. Ollaan remontoijan unelmakohteessa. Täällä pääsee kurkkimaan rakenteisiin ja tutustumaan peruskorjaukseen, jonka tuloksen on määrä kantaa seuraavat sata vuotta.
“Meidän talomme on keskeneräisin”, sanoo Katri Kananen. Hän vertaa kotinsa remonttia kahden ystävänsä koteihin; myös Marianne Karhumaa ja Piia Ketvell perheineen asuvat hämeenkyröläisissä vanhoissa taloissa. Jokainen on kunnostanut tai kunnostamassa suomalaista rakennusperintöä.
Näihin ystävysten ja muiden hämeenkyröläisten taloihin pääsee tutustumaan Euroopan rakennuskulttuuripäivänä, Hämeenkyrön vanhat talot -tapahtumassa.
Idea syntyy
Avoimien ovien idean keksi Marianne, joka havahtui kirkonkylälle kävellessään kirjailija F. E. Sillanpäällekin tuttuun näkymään. Marianne, nuori perheenäiti, kulki ohi komean isopappilan ja kanttorilan sekä apteekkarin ja lääkärin talojen.
“Mietin, millaiselta sisällä näyttää. Entä jos järjestettäisiin avoimien ovien päivä, jotta ihmiset pääsisivät kurkistamaan toistensa koteihin?”
Marianne naputti viestit ystävilleen Katrille ja Piialle. Nämä innostuivat, samoin parikymmentä muuta hämeenkyröläistä vanhan talon omistajaa. Ja niin oli Suomen ensimmäinen maaseutupaikkakunnan avoimet ovet -tapahtuma pantu alulle kolmen naisen vapaaehtoisvoimin. Viime kesänä sadat kiinnostuneet piipahtelivat iki-ihanissa taloissa ja pihapiireissä. Aiemmin samanlaisen tapahtuman ovat tarjonneet Loviisa ja Uusikaupunki.
ANNE KÄRKKÄINEN, teksti
RAIJA KOLEHMAINEN, kuvat
Lue koko juttu painetusta elokuun Kodin Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös Kodin Pellervon e-lehtiarkistosta osoitteessa http://www.pellervo-e-lehti.fi.
