Vuonna 2012 parku kuului ainoastaan Lestijärven kunnantalolta. Vuoden aikana syntyi vain yksi vauva, ja kuntaa uhkasi väestökato. Vauvaraha käänsi syntyvyyden nousuun.
Lestijärvelle ei satunnainen matkailija aivan sattumalta eksy, sinne pitää hakeutua varta vasten ajamalla vaikkapa kantatietä numero 58. Keskisen Pohjanmaan Lestijärvi asettuu Reisjärven ja Toholammin naapurustoon.
Tärkeimmät rakennukset, kirkko, koulu ja kauppa löytyvät pääväylän, Lestitien varrelta. Sen varrelta näkyy myös paikkakunnan henkireikä, järvi itse. Sieltä on noussut muikkua vuosisatojen aikana asukkaiden iloksi, ja edelleen kalansaaliista nautitaan.
Vaikka muikku onkin monen mielestä se oikea kalojen kuningas, pelkkä kala ei ole riittänyt pitämään asukkaita kunnassa. Lestijärvi on ollut yksi Suomen suurimmista muuttotappiokunnista.
Vaan ei ole enää. Syksyllä 2012 valtuusto teki päätöksen. Jokaisesta syntyvästä vauvasta maksettaisiin seuraavan valtuustokauden aikana 10 000 euroa. Raha päätettiin maksaa 1 000 euron vuosittaisissa erissä siihen asti, kunnes lapsi täyttäisi 10 vuotta. Rahan saa vuoden lopussa. Lapsia on syntynyt päätöksen jälkeen 43.
EIJA HUUSARI, teksti
HARRI HEMMILÄ, kuvat
Lue koko juttu painetusta toukokuun 2017 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydä koko lehden myös e-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.
