Punaisen Tuvan Viinitilalla valmistetaan marjaviinejä suomalaisista raaka-aineista ja järjestetään juhlia ympäri vuoden.

Aamupäivän aurinko paistaa koivunlehtien lomasta Alajärven Koskenvarren kylässä. Punaisen Tuvan Viinitilalla päivä on alkanut aikaisin. Kohta puolenpäivän jälkeen saapuu bussilastillinen eläkeläisiä Virroilta. Noutopöydän on oltava silloin valmiina.

Keittiössä leijuu herkullinen palapaistin tuoksu, kun Sisko Keijonen ja Annika Peltomäki hämmentelevät kattiloita. Kaikkein kiireisimpinä päivinä jokainen neljästä uunista on yhtä aikaa käytössä. Jo pelkästään niiden lämmössä töitä tehdään hiki hatussa.

”Me olemme Siskon kanssa molemmat aamuihmisiä”, Annika huomauttaa. Hän on viinitilan ainut ulkopuolinen palkattu, järjestyksessään kolmas.

”Olen unelma-ammatissani. Jo pikkutyttönä tykkäsin leipoa pullaa ja laittaa ruokaa. 18-vuotiaana valmistuin ravintolakokiksi ja sen jälkeen Vaasan ammattikorkeakoulusta restonomiksi.”

Suurempia kommelluksia ei keittiössä ole tapahtunut. Kerran on iso perunakattila ollut lentämässä pitkin pituuttaan, mutta sekin tilanne saatiin pelastettua. ”Meille on aina osunut hyvät työntekijät”, Sisko kiittää.


Punaisen Tuvan Viinitila toteutti Jorman unelman.

Käymistä kamarissa

Tällä tilalla on totuttu yrittämään. Vuosikymmenien saatossa on viljelty perunaa, pidetty lehmiä ja harjoitettu sikataloutta. Kun viljeltiin marjoja ja vihanneksia, Jorma Keijonen kouluttautui viljelypuolen puutarhuriksi. Hän on myös ajanut rekkaa. Sisko on puolestaan työskennellyt kirjapainoalalla.

”Viinitila oli Jorman hullu ajatus. Hänen lempiohjelmansa nuorempana oli Falcon Crest.

Jorma myöntää tv-sarjan antaneen inspiraatiota. ”Sitä kloppina katsoessani ajattelin, että olisipa hienoa saada oma viinitila.”

Nykyään Jorma toimii Suomen viiniyrittäjien hallituksen puheenjohtajana ja on saapunut juuri Seinäjoelta kokouksesta. Kaikkiaan viinitiloja maassamme on 25.

”Me saimme luvat viinin tekoon maaliskuun alussa 1995. Ensimmäinen satsi kävi kamarin nurkassa 500 litran astioissa, mutta saman tien purettiin vanha navettarakennus ja tilalle rakennettiin viinin tuotantotilat, varasto ja myymälä.”

Sisko ja Jorma opettelivat viinin tekemisen aakkosista alkaen. ”Työskentelin alkuaikoina kirjapainossa ja olin lähinnä yötöissä täällä kotona. Kun hommia alkoi tulla enemmän, irtisanouduin työstäni”, Sisko muistelee.

Pariskunnan poika Jussi Keijonen tuli tilalle töihin armeijasta päästyään. Nyt kaikki kolme ovat suorittaneet viinintuotannon ammattitutkinnon. Myös yrityksen johtamisessa on kouluttauduttu. ”Kun on koulutusta, pääsee helpommin eteenpäin”, Jorma sanoo.

Kuusi vuotta sitten tehtiin sukupolvenvaihdos, joten yritys on nyt Jussin nimissä. Samassa pihapiirissä asuvat Sisko ja Jorma ovat kuitenkin toiminnassa edelleen täysillä mukana. ”Tämä on elämäntapa”, Sisko sanoo.

ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA, teksti
JARMO VAINIONPÄÄ, kuvat

Lue koko juttu elokuun 2017 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli