Ensin kasvatettiin porkkanoita kaupattavaksi torilla. Nyt 4H-yhdistysten nuoret yrittäjät tekevät mitä vain, esimerkiksi valokuvia, keppihevosia ja uistimia.
Pyhäjärvellä Oulun eteläpuolella asuvat serkukset Jeremia Lapinoja, 14, ja Pietari Linna, 15, ovat pyörittäneet kumpikin omaa yritystään viime kesästä lähtien. Molemmat valmistavat vaappuja. Yhteistyönä he tilaavat suunnittelemiensa vaappujen aihiot alan yrittäjältä Kuopiosta ja ostavat netistä muitakin pikkutarvikkeita.
Molemmat pojat ovat kotoisin Pyhäjärven rantamilta, ja kalastus on kuulunut harrastuksiin lapsesta lähtien. Idea yritykseen perustamiseen syntyi 4H-kurssilla viime keväänä.
Kaupanteon arkea pojat testasivat ensimmäistä kertaa viime kesänä Pyhäjärven maatalousmessuilla kannustavin tuloksin: molempien myyntipöydät tyhjenivät ennen sulkemisaikaa. Jeremialla oli 28 ja Pietarilla 30 vaappua. Jeremia on nimennyt uistimensa Jerkuiksi ja Pietari Tärpeiksi. Omia nettisivuja he eivät ole vielä tehneet, mutta osallistuvat aktiivisesti Facebookin keskustelupalstoille, myös tuotteitaan mainostaen.
Aihioiden lisäksi on ostettava uistinlankaa, liimaa, erikokoisia koukkuja, uistinlakkaa, pohjamaalia ja kymmeniä pikkupurkkeja erivärisiä koristelumaaleja. Lisäksi on hankittava pakkauksia. Markkinoilla he sujauttavat vaaput Pietarin kehittelemiin pakkauksiin. Ne on askarreltu talouspaperirullan tötteröstä.
Maalaamista varten Jeremia on hankkinut Leader-rahoituksen avulla maaliruiskun, jonka voimanlähteenä on hiljaa hyrisevä kompressori. Lisäksi molemmat ovat saaneet käyttöönsä kaupungin 300 euron arvoisen työllistämissetelin.
”Tärkein työvaihe on luonnollisesti vaapun mallikappaleen vuoleskelu ja sen uinnin testaaminen. Malleja ei voi nikkaroida mielin määrin, koska valmistaja tekee jokaisesta oman aihion ja velottaa niistä erikseen”, pojat kertovat.
Pohjalakkauksen ja -maalauksen jälkeen seuraa työteliäin ja luovin vaihe, vaapun värittäminen. ”Vaihtoehtoja pitää olla runsaasti paisteen, pilvisyyden, sateen, tuulen ja muiden säänvaihteluiden sekä vuorokaudenaikojenkin varalta. Väritys ja vaapun kuviointi on tarkkaa käsityötä, esimerkiksi kalanruotokuvio saadaan aikaan ruiskumaalaamalla kylki verkon läpi.”
“Maalauksen päälle tulee vielä 5–10 lakkakerrosta, joka tehdään kastamalla vaaput lakkaan. Kuivumisaikoineen tämä vie monta päivää. Sitten pyydys on nokkalevyä ja koukkuja vaille valmis. Nokkalevyn kulmalla säädetään vaapun uintisyvyyttä.”
Pietari tekee 13,5 sentin mittaisia vaappuja, jotka on tarkoitettu lähinnä hauen ja kuhan uisteluun. Jeremiaan vaaput ovat kymmensenttisiä, ja niillä saa parhaiten järvitaimenta ja -lohta. Pietari pyytää 12 ja Jeremia 10 euroa kappaleelta. Tarvikkeisiin hinnasta kuluu noin puolet.
Pietari laskee valmistaneensa vajaat sata ja Jeremia kuutisenkymmentä vaappua, ja melkein kaikki on saatu myydyksi. Ensi kesäksi he eivät aio hankkia muuta työpaikkaa vaan hankkivat tienestiä vaappuyrittäjinä.
Kevät on kiireisintä kaupantekoaikaa. Joululoma olikin viisasta käyttää vaappujen tekoon. Ajasta vain on pulaa, koska molemmat ovat aloittaneet sellonsoiton jo peruskoulun alaluokilla, ja soittohommat on hoidettava myös.
Koko juttu ja lisää 4H yrittäjiä esiteltynä painetussa tammikuun 2018 Kodin Pellervossa. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.
