Marja Komppa ja Ari Seppälä kyllästyivät odottamaan, että särkikalat nousisivat ansaitsemaansa arvoon. Heidän kotikeittiössään syntyi palkittu Järkisärki-säilyke.
Alussa olivat järvi, katiska ja korpilahtelainen pariskunta.
Marja Komppa ja Ari Seppälä tykkäsivät pyydystää särkeä perheensä särpimeksi. Kotona he loihtivat vähäarvoisina pidetyistä eväkkäistä säilykettä, joka maistui hyvin myös sukulaisille ja ystäville.
On ihan hullua, että särkeä pidetään roskakalana, mietti kalataloustieteilijän koulutuksen saanut Ari.
Hän oli vuosikymmenten mittaan nähnyt lukuisia hankkeita, joilla oli yritetty kohottaa ruotoisten järvikalojen mainetta. Liian usein lupaava alku oli tyssännyt siihen, ettei kukaan yrittäjä ollut tarttunut särkituotteiden kehittämiseen.
Pitäisikö meidän? Ari kysyi puolisoltaan.
Keväällä 2013 kaksikko kiskoi kalaa pullistelevaa pulkkaa Päijänteen jäällä. Ari aprikoi, että särjessä olisi kyllä paljon järkeä.
”Jos tästä tuote tehdään, sen nimeksi tulee Järkisärki”, sanoi Marja.
Nyt Marjan ja Arin särkisäilyke on ollut markkinoilla kohta kolme vuotta. Päätyökseen mehiläisiä Jyväskylän Korpilahdella tarhaava pariskunta naurahtaa, että kalanjalostukseen hyppääminen oli heidän tapansa toteuttaa viidenkympin villitystä.
Vakavasti puhuen kyse oli halusta edistää kestävää kehitystä.
Ekologiseen elämäntapaan perehtyneen parin mielestä on typerää, että järviä täynnä olevaan maahan rahdataan ulkomailta tonnikalaa ja kasvatettua lohta. Samaan aikaan särkikalakannat kasvavat ja rehevöittävät vesistöjä.
Ari kuvaa särjenjalostusta työksi, jossa kaikki voittavat.
”Hyödynnämme luonnonvaroja, jotka muuten jäisivät käyttämättä. On mukavaa, että pystymme tuottamaan proteiinia ekologisesti kestävästi ja samalla putsaamme vesistöjä.”
Uuden oppimisesta kiinnostunut pariskunta uskalsi rakennuttaa luomuhunajatilalleen EU-normit täyttävän kalanjalostamon, koska löysi yhteistyökumppaneikseen useita kalastajia. Itse he pyytävät korkeintaan viidenneksen tarvitsemastaan kalamäärästä.
”Minä olen toppuutellut, että tarvitseeko meidän hankkia niin paljon rysiä, mutta Arin mielestä kalastaminen on kalanjalostuksen hauskin osuus”, Marja sanoo.
Lue koko juttu elokuun 2018 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
