Viiniköynnökset menestyvät Suomessakin, kunhan lajikkeet ja hoitotoimet ovat kohdillaan. Sundomin viinitilalla kypsyvistä rypäleistä tehtyä juomaa ei saa kuitenkaan kutsua viiniksi.
Kaarlo Nelimarkka leikkaa avomaan köynnökset kaksi kertaa kesässä.
Suomi ei ole viininviljelymaa, vaikka monet lajikkeet meillä menestyvätkin. Yli 40 vuotta viininviljelyä tutkinut ja harrastanut Kaarlo Nelimarkka sanoo suurimmaksi ongelmaksi EU:n politiikan.
”Suomi on ainoa EU-jäsenmaa, joka ei ole listautunut EU:n viinintuottajamaiden luetteloon. Se tarkoittaa sitä, että suomalaista rypäleviiniä ei saa kutsua eikä myydä viininä vaan käymisteitse valmistettuna mietona alkoholijuomana. Tähän tulisi ehdottomasti hakea muutosta.”
Ennusteiden mukaan Etelä-Suomen ilmaston lämpötila saavuttaa Euroopan viinialueiden nykyiset olot vuosisadan loppuun mennessä. ”Viininviljely on mahdollista meillä jo nyt. Ilmaston lämpeneminen parantaa olosuhteita edelleen Pohjolassa, mutta heikentää niitä Etelä-Euroopan tuotantoalueilla lisääntyvän kuivuuden ja voimakkaiden säänvaihteluiden takia. Meidän kannattaisikin olla valmiina. Taitoa meillä jo on.”
Kimurantti opeteltava
Kaarlo Nelimarkan viininviljelyharrastus alkoi yli 40 vuotta sitten, kun hän sai yhden ‘Pinot Noir’ -viiniköynnöksen taimen. Kun Kaarlo muutti vaimonsa kanssa Vaasan Sundomiin, hän istutti köynnöksen lämmittämättömään kasvihuoneeseen.
”Innostuin viiniköynnöksistä ja luin kaikki mahdolliset kasvatusoppaat. Noudatin ohjeita – ja epäonnistuin täydellisesti. Viljely oli opeteltava itse. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet hankalia, mikä on ollut vain hyväksi. Esiin tulleet ongelmat on pitänyt ratkaista.”
Kokemuksestaan huolimatta viinitarhurilla on omien sanojensa mukaan vielä paljon opittavaa. Koealuetta Sundomin viinitilalla riittääkin. Viiniköynnöksiä on niin avomaalla, lämmittämättömässä kasvihuoneessa kuin kausihuoneissakin. Suurin osa köynnöksistä kasvaa avomaalla. Taimet Nelimarkka on hankkinut aikaisemmin Saksasta ja Tanskasta, viime aikoina vain Puolasta, sillä sieltä saa omajuurisia köynnöksiä.
”Olen todennut omajuuriset parhaimmiksi enkä enää istuta vartettuja taimia, koska ne eivät ole pitkäikäisiä. Omajuurisista kasvaa versoja, vaikka itse päärunko paleltuisikin.” Kestävinäkin pidetyt lajikkeet on silti suojattava kahtena ensimmäisenä talvena.
Kaarlon kokeilemia
‘Baltica’ (‘Hasanski Sladki’) Rypäleet tummia, keskikokoisia. Sato kypsyy aikaisin. Talvenkestävyys hyvä.
‘Gewürztraminer’ Italialainen lajike, jolla punaruskeat, aromaattiset rypäleet. Ei onnistu avomaalla, sillä sato kypsyy liian myöhään.
‘Madeline Angevine 7672’ Tulossa Sundomin viinitilan valkoiseksi päälajikkeeksi. Talvenkestävä ja sato ehtii kypsyä normaaleina vuosina. Herkkä homeelle, joten lehdet on poistettava tarpeeksi aikaisin rypäleiden ympäriltä.
‘Osella’ Saksalainen aikainen pöytärypäle. Vaikuttaa kestävältä ja satoisalta.
‘Pinot Noir’ Siniset, viinin valmistukseen hyvin sopivat rypäleet tiiviissä tertuissa. Köynnös kestää hyvin talven, mutta rypäleet eivät ehdi kypsyä avomaalla. Sundomissa kokeillaan vetää muovi kaarien varaan jo huhti–toukokuun vaihteessa.
‘Rondo’ Saksalainen lajike, jolla on siniset, suuret rypäleet. Avomaalla Sundomin viinitilan päälajike. Kasvihuoneessa kypsyvät liian aikaisin, mistä seuraa ampiaisongelma.
‘Savignon Blanc’ Peräisin Ranskasta, suosittu lajike. Rypäleet pieniä, haaleanvihreitä. On kestänyt Sundomissa talven, kokeilussa.
‘Seyval Blanc’ Ranskalainen hybridilajike. Vihreät rypäleet kypsyvät myöhään, sato hyvä. Sundomissa kasvatus 12 litran astioissa aikaistaa satoa. Ruukut talvetetaan ulkorakennuksessa.
‘Siegerberre’ Saksalainen vanha lajike, jonka vaaleanpunaiset rypäleet kypsyvät melko aikaisin. Talvenkestävyys hyvä.
Solaris Saksalainen, melko uusi lajike. Keltaiset rypäleet. Kasvaa ja tuottaa hyvin satoa, kunhan köynnöstä ei istuteta liian ravinteikkaaseen maahan.
‘Summer Sweet’ Amerikkalainen hybridilajike, jolla tummat rypäleet. Erinomainen pöytälajike. Hyvin talvenkestävä, runsassatoinen ja sato ehtii kypsyä. Taimia vaikea saada, mutta voi lisätä talvipistokkaista.
‘Swenson Red’ Talvenkestävä lajike Pohjois-Amerikasta. Rypäleet suuria, maukkaita, punertavia. Vaatii pitkähkön kasvukauden.
‘Zilga’ Latvialainen erittäin talvenkestävä lajike, jonka siniset, suurisiemeniset rypäleet eivät sovellu viinin valmistukseen. Vaatii happaman maan.
Lue koko juttu elokuun 2018 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
