Tarkkasilmäinen junamatkustaja näkee vieläkin merkkejä uudesta, paremmasta tulevaisuudesta, johon arkkitehdit viime vuosisadan alkupuolella uskoivat.
”Radan varrella etelä-pohjoissuunnassa näkyy puhtaan valkoiseksi rapattuja rakennuksia, esimerkiksi kauppoja, tehtaita, siiloja ja myllyjä”, kuvailee arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala.
Rakennukset edustavat funktionalismin tyylisuuntaa, kotoisasti funkista, jonka kulta-aikaa Suomessa oli 1930-luku. Funkisrakennuksen voi tunnistaa valkoisen lisäksi tasakatosta, koristeiden puutteesta ja pyöreistä kulmista.
”Uusi rakennustekniikka vapautti paksuista seinämuureista, ja sisätiloissa tavoitteeksi tulivat tietyt toiminnat eli funktiot, mistä tyyli sai nimensä. Valoisiin, hygieenisiin ja terveellisiin koteihin liittyi unelma paremmasta tulevaisuudesta. Ajateltiin, että uusi arkkitehtuuri pystyy luomaan uusia ihmisiä”, Kummala taustoittaa.
Arkkitehtien unelma kiehtoo valokuvaaja Jaakko Kilpiäistä, joka on reilut parikymmentä vuotta kuvannut Suomen funkisrakennuksia 1930-luvun arkkitehtuurikuvien tyyliin.
”Mustavalkoisissa kuvissa rakennukset hohtavat valkoisina ja ihmeellisinä. Usein myös pilvet korostuvat. Itsekään en välillä ollut ihan varma, kuvaanko pilviä vai rakennuksia”, Kilpiäinen naurahtaa.
Viitisenkymmentä hänen funkiskuvaansa on nyt koottu näyttelyyn Kajaanin taidemuseoon. Funkisrakennus sekin.
”Kajaani on kiinnostava funkispaikkakunta, samoin Pieksämäki ja Kotka. Myös maaseutukaupungeista ja kirkonkylistä voi yhä löytyä lähes tuntemattomia, tyylipuhtaita funkisrakennuksia”, Kilpiäinen kertoo.
Näyttelyn kuviin hän on valinnut sekä kuuluisia että vähemmän tunnettuja rakennuksia eri puolilta Suomea sekä entisestä Suomesta nykyisen itärajan takaa. Pallastunturin kadonneen matkailumajan Kilpiäinen esittelee arkistomateriaaleista kootussa lyhytelokuvassa.
”Maja valmistui juuri ennen talvisotaa ja ehti olla käytössä vain muutaman kuukauden. Jatkosodan aikana sitä vuokrasivat saksalaiset, jotka lopuksi Lapin sodassa räjäyttivät sen.”
Valkoinen haave -valokuvanäyttely Kajaanin taidemuseossa 13.11.2022 saakka
5 x KÄYTÄNNÖLLISTÄ
1. TURVAKSI
Suuret suurkiitokset, Arvi Lehti! Pertteliläisen maanviljelijän nimi ei ehkä sano mitään, mutta jalankulkijan heijastin on hänen loistokeksintönsä 1940- ja 1950-lukujen taitteesta. Ilman heijastinta kulkevan ihmisen autoilija näkee lähivaloilla vasta 50 metrin päästä, mutta heijastin näkyy 350 metrin päästä, kertoo Liikenneturva.
2. PUHTAAKSI
Ulkomailla kaipaa Suomesta asioita, joiden arvoa ei arjessa aina huomaa. Mitä olisikaan keittiö
ilman astiankuivauskaappia? Wc ilman kätevää käsisuihkua alapesuun? Koti ilman vesihanoja, joissa veden lämpötilan ja määrän saa säädettyä helposti yhdestä vivusta yhdellä kädellä?3. SIIVUIKSI
Norjalaisia käy vähän kateeksi, eikä pelkästään vuonojen, vuorien ja öljyn vuoksi. Norjaan nimittäin menee kunnia kunnollisen juustohöylän kehittämisestä. Puuseppä Thor Bjørklundin innoitus maanmainioon vempeleeseen taisi 1920-luvulla syntyä samalla kun hän höyläsi puuta ohuiksi kiehkuroiksi.
4. VARAKSI
Retkikeitin, otsalamppu ja varavirtalähde on vaeltajan luottokolmikko, johon saattaa tänä talvena tykästyä moni muukin, mikäli pelätyistä sähkökatkoksista tulee totta. Kun virta katkeaa, keitin turvaa lämpimän ruuan, otsalamppu valon ja varavirtalähde puhelimen.
5. LOHDUKSI
Levottomien aikojen lohtuna kannattaa silmäillän äitien ja isoäitien opasta eli Joka naisen niksikirjaa, Maija Suovan ja WSOY:n viisautta vuodelta 1951. Se muistuttaa, että vielä ei tarvitse miettiä, miten käyttää toukkaisia jauhoja, mätiä kananmunia tai homeista juustoa.
