Kaneja, kanoja, kukkoja, kissoja, koiria, vuohia, poneja ja keppihevosia. Luontopainotteinen perhepäiväkoti on täynnä arjen ihmeitä.
Minkiön kylä Jokioisissa tunnetaan museorautatiestään. Varikkoalueen takana oli joskus paja, mutta nyt pajan pihassa on leikkimökki, hiekkalaatikko, polkutraktoreita, minikottikärryjä, leikkiteltta, lasten puutarhatyökaluja sekä röykkiöittäin leluja.
Koirat terhakoivat aitauksessa. Laitumella kirmaa pari hevosta.
ULLA WILBERG, teksti
TAPANI LEPISTÖ, kuva
Tutustu perhepäivähoitaja Tiina Levon ja hänen hoitolastensa touhuihin toukokuun painetusta Kodin Pellervosta.
Karavaanari etenee omaan tahtiinsa ja leirytyy sinne, minne nenä näyttää.
Kesäkuumalla tekee mieli heittäytyä toviksi riippumattoon. Omin käsin solmittu värikäs kesäpeti pihalla tai verannalla houkuttaa lokoisaan lepohetkeen.
Isokyröläinen Reijo Haapanen viettää mielellään aikaa verstaassaan. Siellä on nikkaroitu kymmenkunta keinutuolia, rakennettu puinen polkupyörä, mahapiironki, keinuhevonen – ja paljon muuta pientä ja suurta.
Nyt päästään möyrimään kasvimaalle, ja ensiksi tarkastetaan maan hyvinvointi. Tuttujen lajien lisäksi voi kokeilla vaikka bataatin tai soijapavun kasvatusta.
Armotonta menoa -dokumenttielokuva kiteyttää vanhushoivan pimeän puolen. Se saa kysymään, miksi ikääntyviä kohdellaan kuluina ja kestävyysvajeena eikä arvokkaina ihmisinä luonnollisessa elämänvaiheessa.
