Laajan Kuhmon syrjäkylillä lapsia asuu harvakseltaan, koulut ovat kaukana ja kouluautossa vietetään tunteja.
Asfaltti- ja soratiet polveilevat pitkin Pohjois-Kuhmon erämaita; noustaan vaaralle, laskeudutaan suolle, jossakin siintää kaukainen järvi, hetken kuluttua vesi välkähtelee ihan puiden takana. Metsää riittää loputtomin. Taloja on siellä täällä harvakseltaan.
Kouluautonkuljettaja Mauri Väisänen tekee työtään kuin maisemakortissa. Aamuisin hän starttaa A. Kyllönen Oy:n linja-auton kotipihallaan Lentiiran kylällä kello 6.40.
ANNE SEPPÄNEN, teksti
Valoa tuntuu nyt suorastaan ryöppyävän. Eikä ihme, sillä maaliskuussa lisääntyvät sekä valoisat tunnit että aurinkoiset päivät.
Juha Vainio palasi Helena-vaimonsa kanssa tuttuun maalaismaisemaan 43 vuotta sitten. Vuosien varrella taloa on laajennettu, ja navetasta on tullut lehmien, possujen ja hevosten kotipesän sijaan paikka pienelle puodille.
Bambulangasta eivät pöpöt tykkää, siksi se on kyökissä paikallaan.
Helsinkiläinen Tiina Tähtinen asuu kerrostalossa, mutta hyötykasvien viljely on hänelle intohimo. Tomaattien kasvattamisen taito kulkee suvussa.
Painan kodin ulko-oven kiinni, nakkaan repun selkään ja kameran jalustoineen olalle. Kelmeä kuu loistaa ohuen pilviharson läpi ja valaisee maisemaa.
