Valokuva avaa tien ihmisen tunteisiin ja kokemuksiin. Kuvien äärellä on luontevaa puhua vaikeistakin asioista.

Tammikuussa vuonna 2006 Liisa Seppänen sai kuulla, että hänen oikeassa rinnassaan oli pahanlaatuinen kasvain. Sitä tietoa oli vaikea käsittää. Elämä tuntui romahtavan. Seuraavana päivänä hänelle kerrottiin, että koko rinta jouduttaisiin poistamaan.

”Mieli oli täynnä ahdistusta ja pelkoa. Kuolema oli voimakkaasti läsnä.”

Illalla Liisa meni kylpyhuoneeseen, riisuutui ja katsoi peilistä olkapäitään, käsiään ja rintojaan: ”Olen aina ollut herkkä itkupillli, mutta silloin näin peilissä naisen, jossa oli myös voimaa. Tunsin varmuutta siitä, että elämä minussa voittaa salakavalan syövän. Päätin selvitä.”

Uusi järkytys tuli kuitenkin jo samalla viikolla, kun lähimmät ystävät eivät pystyneet kohtaamaan yllättävää sairastumista. Lohdutuksen ja rohkaisun sijasta Liisa koki tulleensa torjutuksi ja hylätyksi.

Ulla Halkola on huomannut, että kuvat voivat nostaa esiin tunteita, joihin sanat eivät yllä.

”Minua vaivasi kovasti, kuinka saisin muut ymmärtämään, ettei rinnanpoisto muuttanut minuuttani.”

Aamuyöllä pari päivää leikkauksen jälkeen Liisa löysi vastauksen. Hän päätti teetättää itsestään muotokuvia. Kuvissa hän voisi yksirintaisenakin olla sitä, mitä hän tunsi silloin olevansa: sairas, mutta edelleen sama Liisa, nainen, läheinen, ystävä.

”Se oli voimauttava ajatus! En ollut koskaan kuullut valokuvaterapiasta. Oivallus tuli intuitiivisesti.”

 

Tuttavien kautta Liisa löysi kuvaajaksi Ulla Halkolan, joka oli perehtynyt terapiatyön lisäksi muotokuvaukseen. Kuvaus tapahtui kaksi viikkoa tikkien poiston jälkeen. Rintakehässä oleva haava oli vielä veres.

”Kolmen tunnin kuvaussession jälkeen huomasin, että haastoin kuvilla myös itseni kohtaamaan elämäntilanteeni. Herkkyyden ja rohkeuden lisäksi näin otoksissa yksinäisyyttä ja haavoittuvuutta, epävarmuutta tulevaisuudesta ja elämän jatkumisesta.”

Kaikki ystävyyssuhteet eivät säilyneet, mutta monet kertoivat Liisalle saaneensa kuvista uskoa ja toivoa selviytymiseen omissa vaikeuksissaan.

ULLA SAIKKONEN, teksti
JYRKI LUUKKONEN, kuvat

Lue koko juttu maaliskuun 2015 painetusta Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös Kodin Pellervo E-arkistosta osoitteessa http://www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli