Kallioinen rinnepuutarha on kauneimmillaan ilmojen viiletessä.

Kähöt voi löytää kukassa vielä lokakuussakin.

Koleana syyskuun päivänä kallioisella tontilla puhaltaa navakka pohjoistuuli. Kylmyydestä huolimatta kasvien kauneus lämmittää. Havupuiden ja -pensaiden vihreän eri sävyt loistavat, lehtipensaiden oksilla pilkahtelee häivähdys ruskaa. Hortensiat ja syysvuokot kukkivat parhaimmillaan.

Rinnetontin yläosa on kallioista ja karua, mutta rinteen alla viheriöi nurmimatto. Yhtä heleänä kuin kesällä, vaikka syyskuu kääntyy kohta lokakuuksi. Syksy on espoolaisen Mariitta Armisen puutarhan kauneimpia aikoja.

”Kyllä kevät on vuodenajoista kaikkein ihanin, mutta en koe syksyä luopumisen vaan täyttymisen ajaksi. Kohta koittaa odotettu lepoaika, joka jatkuu lumen tulosta sen sulamiseen.”

 

Oma salainen

Koristeheinätkin saavat syysvärin.

Ikioma puutarha on ollut Mariitta Armisen haaveena lapsuudesta saakka. Mummolassa pikkutyttönä nähdyt kurjenmiekat jättivät ikuiset muistot. Moneen kertaan luettu Frances Hodgson Burnettin Salainen puutarha kirja on innoittanut Mariittaa.

Mariitta ja Raimo Arminen muuttivat Espooseen vuonna 1980-luvun alussa. Vajaan 40 vuoden aikana 1 200 neliömetrin kallioiselle tontille on rakentunut huoliteltu kokonaisuus.

”Koska aiemmin oli asuttu kylmällä pohjoistontilla, tänne muutettaessa haluttiin kunnon puutarhatontti. Ihastuimme järjettömästi tähän rinteeseen, vaikka kaikki makasi vielä lumipeitteen alla. Keväällä osoittautui, että koko tontti on karua kalliota.”

Oli jätettävä ruusutarhahaaveet, joita varten leutoa länsipihaa oli haettu. Missä maata kaivettiin, siellä lapionterä kolahti kiveen. Kokeiltiin ruusujakin, mutta ne eivät menestyneet.

”Vuosien jälkeen uusi ruusupenkki perustettiin sisääntulon tuntumaan. Iski niin kova ruusuikävä, että oli pakko koettaa vielä!”

Havut osoittautuivat sopivimmaksi ratkaisuksi tontin viherryttämiseen. Ne luontuivat kallioiseen maisemaan ja menestyivät. Havupuita ja -pensaita istuttamalla paikasta sai vihreän ympäri vuoden.

”Havut ovat kauniita ja helppohoitoisia. Perennat ovat paljon työläämpiä. Niitä pitää kastella, lannoittaa ja jakaa. Kitkeminenkin ottaa aikansa. Silti niillä on oma paikkansa vaikkapa penkkien reunamilla.

Lue koko juttu syyskuun 2019 painetusta Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli