Kesän vehreys antaa voimia pitkään talveen. Myös tulevan suunnittelu ja viime suven kuvien katselu kantavat uuteen kauteen.

Värikkäinä kukkivat akileijat ja siperianunikot ovat vallanneet lounaaseen antavan etupihan aurinkoisen penkin. Koivujen varjossa vihertävät lehtevät kuunliljat ja katsurat. Koneilla tänne ei ole asiaa.

Virpi Hakanen kiertää puutarhansa moneen kertaan päivässä. Aina, kun tilan töiltään ehtii. Hoidetun piha-alueen koko on puolisen hehtaaria, joten on sen ylläpidossa tekemistä.

”Vaikka puutarha on iso, sen hoitaminen tuo lepoa arjesta. Puutarha ei valmistu koskaan, sillä haaveilen yhä uusista projekteista. Kesän vehreys ja kasvien kauneus kerryttävät voimia pitkän talven varalle, kun tätä kaikkea voi katsella vain kuvista.”

Yksi kukkanen

Vanhan päärakennuksen pirtti on paras paikka kesäjuhlien viettämiseen.

Vanha maatila on isännän kotitila. Matkaa Nakkilan kirkolle kertyy vain kahdeksan kilometriä, joten sen vaiheilla ollaan. Vetovuorossa on neljäs sukupolvi. Hakaset muuttivat tähän 40-luvulla rakennettuun taloon reilut 20 vuotta sitten. Pihapiirissä sijaitsee myös 1800-luvun lopulla rakennettu hirsitalo, vanha päärakennus, joka on nykyisin kesähuone.

Sokerijuurikasta, heinää ja kauraa viljellään Virpi ja Juhani Hakasen tilalla yhä, mutta lypsylehmistä luovuttiin pari vuotta sitten. Neljän lapsen äiti aloitti puutarhaharrastuksensa aluksi arjen iloksi, kun lapset kasvoivat.

”Nuorempana en olisi voinut kuvitellakaan kiinnostuvani puutarhasta, vaikka kävin Lepaan emäntäkoulun puutarhaopiston vieressä. Sitten mieli muuttui, pihallemme tuli yksi kukkanen, sitten kukkapenkki ja nyt yhdistelen penkkejä laajemmiksi kokonaisuuksiksi.”

Puutarha on Virpin projekti, mutta hän jakaa kiitosta myös miehelleen ja perheelleen. Omin käsin tekeminen on kuitenkin tärkeää. Koneiden käyttökin emännältä sujuu. Hakasten pihalla odottaa aina valmiina hiekka- ja multakasa, jotta emäntä pääsee viiveettä hommiin.

”Keneltä tahansa perheenjäsenistä saan kyllä apua, kun vaan malttaisin odottaa. Olen puuhastelija, enkä osaa olla jouten. Jos ei muuta hommaa löydy, alkaa pihakasvien siirtely.”

Lue koko juttu painetusta tammikuun 2020 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös digilehdestä.

Jaa artikkeli