Kodin Pellervossa (4/2021) Seppo Karhu kertoo, kuinka hän loi Pönttömaan ja antaa kodin yli 700 siivekkäälle joka kesä. Mies on myös innokas luontokuvaaja ja on onnistunut kuvaamaan pönttöjen monia asukkeja.
Tuulihaukkaemo on löytänyt ja hyväksynyt uuden pesäpönttönsä.
Suomen ja koko maailman kottaraiskanta on taantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana.
Pian lentokykyinen lehtopöllönpoikanen kurkistaa pöntöstä avaraan maailmaan.
Lehtopöllöemo tarkkailee puun takaa rengastajaa.
Rengastettu lehtopöllöpoikue mättäällä. Pöllönpoikaset kuoriutuvat muutaman päivän välein ja ovat rengastettaessa hieman eri-ikäisiä.
Seppo Karhu on numeroinut kaikki linnunpönttönsä. Numerossa 115 asustaa kuusitiainen poikasineen.
Käpytikka tekee pesäkoloja metsään, mutta pesärosvona se voi myös syödä pikkulinnun poikasia.
Suojavisiiri on tarpeen, kun rengastetaan vihaisen pöllöemon poikasia.
Pöntössä olevat pikkulinnunpoikaset voivat joutua kyykäärmeen saaliiksi.
Lehtopöllönpoikanen muutaman viikon ikäisenä.
Tuulihaukan poikaset kurkistavat uteliaina pöntöstä. Pöntötys on ollut elintärkeää lajin kannan elpymiselle Suomessa.
Saksanpaimenkoira Sara vahtii valmiita pönttöjä. Tähän mennessä pönttöjä on valmistunut yli seitsemänsataa.
Kirjosiepon pöntössä on vieraillut pesärosvo. Asialla on tällä kertaa ollut käpytikka.
