”Voi mikä karvakeko taas irtosi”, puoliso huokaisee kissaa siliteltyään. Ehkäpä kisun karvasta voisikin valmistaa lankaa.

”Tavallisesta maatiaiskissasta ei onnistu, mutta monesta muusta lemmikistä kyllä”, tietää porilainen kehruukouluttaja Ritva Liljeroos. Hän on kehrännyt lankaa niin pitkäkarvaisten kanien, kissojen kuin koirienkin pohjakarvasta. Lampaan- tai alpakanvillalisän avulla hän on tehnyt lankaa myös trimmattavien koirien pitkistä karvoista sekä suomen- ja islanninhevosten tuuheista talvikarvoista.

Lemmikin omistaja voi joko opetella itse kehräämään lankaa tai teettää työn kehrääjällä. Kolmas vaihtoehto on kääntyä lemmikkien karvoista lankaa tai huovutusvillaa valmistavan kehräämön puoleen.

”Kehräämöissä lemmikin karvaan lisätään vahvistukseksi aina myös jotain muuta, esimerkiksi lampaanvillaa konekehruuta varten. Jos haluaa lankaa pelkästään lemmikistä, käsin kehrääminen on ainoa vaihtoehto.”

Sataan grammaan lankaa tarvitaan noin 130 grammaa karvaa, joka kannattaa säilyttää paperipussissa tai -laatikossa. Hevosten ja trimmattavien koirien karvoista lanka jää hiukan pisteliääksi, ja neuleena siitä saattaa irrota karvoja. Käytännöllisyyttä tärkeämpää ihmiselle voi kuitenkin olla tunne ja tieto siitä, että rakas lemmikki on läsnä pipossa, lapasissa tai hartiahuivissa.

”Toiset taas eivät voisi kuvitella pistävänsä päälleen jotain lemmikistä tehtyä. Molemmat vaihtoehdot ovat hyväksyttäviä ja jokainen tekee omat ratkaisunsa.”

5 x Kehrääjä

1. Kohtaloksi

Elämä on lankaa, jota kehrätään ja katkotaan. Näin ihmiskohtaloita selittivät antiikin kreikkalaiset ja muinaiset skandinaavit. Elämää hallitsivat kohtalottaret, kolme siskoa, joista yksi kehräsi elämänlankaa, toinen päätti sen tapahtumista ja kolmas katkaisi langan. Kreikassa kehrääjä oli nimeltään Klotho, Pohjolassa Urd.

2. Surinaksi

Äänestä ei voi erehtyä, jos on kerrankin kuullut yölintu kehrääjän yksitoikkoista rrrrrr-surinaa. Muuttolintu palaa taas keväällä eteläiseen Suomeen. Sillä välin sen lauluun voi tutustua internetissä > lintujen-äänet.net

3. Saduksi

Kehrääminen saattaa olla vaarallista – ainakin satuhahmoille. Tittelintuure-kääpiö halkeaa harmista, kun ei saa myllärityttären esikoista palkakseen, vaikka kehräsi tytön puolesta oljet kullaksi ja auttoi tämän prinssin puolisoksi. Hiukan kääpiötä paremmin käy sentään prinsessa Ruususelle, joka saa värttinästä vain sadan vuoden unoset.

4. Valssiksi

Kehruuvalssin osaa jokainen lukiolainen, joka on osallistunut vanhojen tansseihin. Myös Mignon-perhevalssina tunnettu Kehruuvalssi on vanha salonki- ja kansantanssi, jonka osaaminen valmistaa lukiolaisia jo akateemisen maailman juhliin. Vanhat tanssit kuuluvat esimerkiksi yliopistojen ja osakuntien vuosijuhlien sekä maisteri- ja tohtoripromootioiden ohjelmaan.

5. Terveydeksi

Jos kissa sairastuu tai ahdistuu, se voi hoitaa ja rauhoittaa itseään kehräämällä. Vielä useammin karvatassu kehrää onnesta omistajansa siliteltävänä. Hurina laskee joidenkin tutkimusten mukaan ihmisen verenpainetta ja parantaa vointia. Stressipäivän hoitosuositus, kenties?

Jaa artikkeli