Jo oli aikakin, huokaa kansakunta, kun kalenteri kääntyy kevätpäiväntasaukseen. Vuorokaudessa on taas enemmän valoa kuin pimeää! Samaan päivään osuu myös kansainvälinen onnellisuuden päivä – ja ihan oikein osuukin.

”Valolla ja onnellisuudella on tietty yhteys”, tietää tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

”Kun valoisa aika maaliskuun lopussa nopeasti pitenee, ihminen voi tuntea riemua, koska aivoissa voimistuu keskeisen välittäjäaine serotoniinin tuotanto. Aivot ikään kuin heräävät talven kohmeudesta ja harmaudesta kevääseen.”

Kun hermosoluista ryöppyää serotoniinia aivojen kemiallisiin viesteihin, muutumme sosiaalisemmiksi, kiinnostumme muista ihmisistä ja heidän seurastaan. Mielessä herää empatiaa muita kohtaan, ja vieraat kasvot tuntuvat helposti viehättäviltä, mikä kaikki mahdollistaa rakastumisen.

Hyvä olo tuntuu puuhakkuutena ja aktiivisuutena, fyysisenä ja psyykkisenä energiana, joka jatkuu kevään ja kesän. Unen tarve ja ruokahalu voivat vähentyä ja painonhallinta helpottua.

”Valon tulva voi joskus johtaa rauhattomuuteen ja ahdistukseenkin. Myös masennus voi keväällä syventyä, jos on jo alkuvuodesta ollut masentunut. Mutta valtaosalla elimistö tottuu kevään kuluessa serotoniiniin, eikä valo vie ylikierroksille.”

Iltojen valoisuutta lisää kellojen siirto kesäaikaan, tunnilla eteenpäin. Siirtymä on helpoin aamuvirkuille. He saavat uudesta vuorokausirytmistä kiinni muutamassa päivässä, mutta iltavirkuilla voi mennä viikkoja.

”Muutosta voi ennakoida menemällä siirtoa edeltävällä viikolla nukkumaan vähän tavallista aikaisemmin, esimerkiksi kymmenen minuuttia tai varttia aiemmin joka ilta. Herääminen jatkuu tavalliseen aikaan, jolloin voi samalla paitsi sopeutua tulevaan kellonsiirtoon myös kuitata pois kertynyttä univelkaa.”

20.3. kevätpäiväntasaus
27.3. kesäaika alkaa

5 x VALOA

1. IHOSSA
Valo on yhtä aikaa haitallista ja tarpeellista. Sen ultraviolettisäteily muodostaa ihossa tärkeää D-vitamiinia, mutta säteily voi myös polttaa ihon, vanhentaa sitä ja altistaa ihosyövälle. Toisia ihosairauksia valo pahentaa, toisia hoitaa. Ollapa valoviisas!

2. SILMISSÄ
Kelpo neuvo ohjaa laittamaan ruudut kiinni ajoissa ennen nukkumaanmenoa. Tietokoneiden näytöt, puhelimet ja muu elektroniikka sekä led-valot säteilevät sinistä valoa eli lyhyitä, sinistä väriä vastaavia aallonpituuksia. Silloin valo on virkistävintä ja lisää vireystasoa, mikä haittaa nukahtamista.

3. KORVASSA
Kirkasvalokuulokkeiden piti lievittää niin kaamosmasennusta kuin uni- ja mielialaongelmia johtamalla valoa korvan kautta aivoihin. Näin markkinoi Valkee Oy. Sijoittajat rahoittivat, mutta tiede ei vahvistanut ja Skepsis-yhdistys antoi Huhaa-palkinnon. Viime vuoden lopussa koitti konkurssi.

4. LUISSA
Moninaisia jäsenten kolotuksia kutsuttiin ennen vanhaan luuvaloksi, joka saattoi olla yhtä hyvin reumaa kuin kihtiä. Sana valo onkin muinoin tarkoittanut kipua. Edelleen valo voi vihloa, esimerkiksi jos se laukaisee migreenikohtauksen.

5. MIELESSÄ
Tulkoon valkeus, sanoo kristittyjen pyhä kirja, ja buddhalaiset tavoittelevat valaistumista. Ihan jokaiselle soisi valoa tunnelin päähän, päivänpaistetta risukasaan ja erityisesti järjen valoa. Toisaalta valopää voi tarkoittaa yhtä hyvin välkkyä kuin tyhmyriäkin.

 

Jaa artikkeli