Pariskunnan vanhasta puuliiteristä kasvoi pieni ja tehokas keramiikkatehdas, jossa luodaan aikaa kestäviä tyyliastioita.
Sirkus-kuppi on selkeä ja tilava kuin pirtin tupa. Mallintekijä Fred Owren suunnitteli ja valoi kupin mieleisekseen, muotoilija Henna Lamberg loihti sen pintaan koristeen. Hän yhdisteli art decoa ja itämaista arkkitehtuuria, väritykseen pani ripauksen sukutaustojaan. Kupin kylkeä kiertää hento puna-vihreä karjalaistuulahdus, ornamentin muoto vie ajatukset arabimaihin. Ja toki eloisan, valoisan pariskunnan kupissa piilottelee myös vekkulit pellen kasvot.
Sirkus ja Helmi astiasarjat ovat Vaja Finlandin omaa tuotantoa, jossa tiivistyy tekemisen ydinajatus: kaunista, toimivaa ja kestävää.
Keraamisten käyttöesineiden valmistus teollisilla tuotantomenetelmillä on ollut aina molempien intohimo, mutta kahdeksan vuotta sitten Berliinin muotoilumessuilla he oivalsivat, että siitä voisi kehittyä oma yritys.
”Missä teidän showroom (näyttelytila) sijaitsee”, kyselivät ulkomaalaiset agentit.
Pariskuntaa hymyilytti. Astiat olivat syntyneet heidän loviisalaiskotinsa puuliiteriin rakennetussa keramiikkapajassa. Esittelytila ei tuolloin vilahtanut päiväunissakaan.
”Olimme hakeneet ensimmäistä mallistoa pitkään, ja töitä oli tehty kahdestaan takapihan vajassa. Tuntui mahtavalta nähdä, että sen, mitä olimme ajatelleet, näkivät nyt muutkin”, Henna ja Fred muistelevat.
Liiteristä alkoi kasvaa keramiikkatehdas. Nykyisin porvoolaisen Vaja Finlandin palkkalistoilla on kuusi henkilöä. Ja löytyy talosta se kaivattu showroomkin, tehtaanmyymälä, jossa piipahtelee yhteistyökumppaneita ja matkailijoita ympäri maailmaa.
Räätälöityä sarjatuotantoa
Vaja Finlandissa saman katon alla ovat suunnittelu, tuotekehitys ja valmistus. Omien sarjojen ohella osa tuotteista tehdään räätälöidysti tilaajille. Hotelli Punkaharjussa kahvikupit, purkit ja kannut ovat Vajan tuotantoa, astioita on tilannut myös muun muassa Mikkelin kaupunki. Artekille tehtiin isoa valkoista lintua ja porvoolaiselle valaisinyritykselle lampunkupuja. Tehtaalla valmistetaan vuosittain noin 20 000 esinettä.
Kun asiakas tai suunnittelija ottaa yhteyttä, hänet kutsutaan neuvonpitoon ja yhteistuumin ryhdytään miettimään toteutusta.
”Kun prototyyppi on hyväksytty, teemme muotin ja ensimmäisen koesarjan, jonka jälkeen tapaamme taas suunnittelijan. Tuote kehittyy ja realisoituu yhteistyönä suunnittelijan kanssa”, Fred kertoo.
Vajasta löytyy suunnittelu- ja työtiloja, hyllykaupalla muotteja, valtavia kipsisäkkejä sekä erilaisia työkaluja ja koneita.
”Vaikka emme ole perinteisiä käsityöläisiä, keramiikan tuotannossa on aina paljon käsityövaiheita ja työkalut ovat käsityötä.”
Kestävät, kaunispintaiset esineet vaativat syntyäkseen kolme uunipolttoa. Ennen raakapolttoa tuotteet viimeistellään eli silotetaan kuivina ja märkinä. Vajan koristetaide on Hennan käsissä. Hän suunnittelee ja piirtää kuvat painovalmiiksi ja lähettää ne Saksaan painettaviksi. Valmiit seripainoliuskat kiinnitetään esineisiin, jotka käyvät läpi vielä koristepolton.
Arabialta kaikki alkoi
Henna ja Fred työskentelivät ennen omaa yritystään Arabian tehtaalla – Fred mallintekijänä, Henna koristetuotekehityksessä. Siellä he löysivät sekä toisensa että arvokkaan pääoman taidoilleen. Luovaa pariskuntaa innosti päästä tekemään omia juttujaan, sillä Arabialla he työstivät muiden taiteilijoiden suunnitelmia. Tehtaalta lähtöä vauhditti sekin, että tuotantoa alettiin siirtää halpatyömaihin.
Arabian aikaa ja sieltä saatua ammattitaitoa he arvostavat. Arabialta heille tulivat töihin myös valaja Sari Kuusisaari sekä mallimestari Hannu Kaunismäki, joka sittemmin on jäänyt eläkkeelle.
Koko kansan Muumi-mukit tulivat Hennalle tutuksi Arabialla, sillä hän piirsi puhtaaksi niiden kuvituksen.
”Piirsin valtavan määrän Muumeja ja seuraan tietysti yhä uteliaana, mitä niille tapahtuu.”
Mukien keräilyvillitys häntä hymyilyttää, sillä hän näkee mukin ennen kaikkea kestäväksi käyttöesineeksi.
Arabialta tutut Muumitkin tallustivat Vajaan perässä, omalla tavallaan.
Nykyisin Vaja Finlandin hallituksen puheenjohtajana vaikuttaa Muumien tuotemerkit omistavan Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström.
Usko omaan ideaan
Samoihin aikoihin, kun Vaja Finlandia perustettiin, monet tunnetut kotimaiset muotoiluyritykset siirsivät tuotantoaan ulkomaille. Uuden suomalaisen keramiikkatehtaan tukeminen ei kiinnostanut valtion rahoittajayhtiötä. Hennalla ja Fredillä oli iso pulma. Mistä pääomaa? Periksi he eivät antaneet, vaan pistivät pystyyn joukkorahoituksen, jonka avulla mukaan saatiin ideaan uskovia yrityksiä ja yksityisiä pienosakkaita. Myös tällä hetkellä kasvuun tähtäävän yrityksen rahoitus tulee pääasiassa yksityisiltä sijoittajilta.
Vuonna 2018 liikevaihdossa tapahtui notkahdus, ja se tippui alle 40 000 euroon, mutta Hennan mukaan siitä selvittiin ”sitkeydellä ja päättäväisyydellä”. Liikevaihto saatiin seuraavana vuonna nousemaan 100 000 euroon. Tällä hetkellä yrityksessä tehdään töitä kuuden henkilön voimin.
Fredin suvussa on osattu valmistaa keramiikkaa. Hänen äitipuolensa isänisä oli Carl-Gustaf Herlitz, joka perusti Arabian tehtaan sen siirryttyä takaisin suomalaisomistukseen ruotsalaiselta Rörstrandilta. Fredin setä puolestaan työskenteli sekä Rörstrandilla että Arabialla, ja hänellä oli myös oma keramiikkatehdas Ruotsissa.
”Isän veljen ansiota oli, että menin mallintekijän 3D-koulutukseen. Muut kurssilla olleet lähtivät autoteollisuuteen, mutta minä hakeuduin Arabialle.”
Hennan suvussa on paljon taiteellisia ihmisiä, joten hänelle oli aikoinaan luontevaa lähteä muotoilualan opintoihin. Oma kasvuympäristö on vaikuttanut vahvasti kestävän muotoilun ajatteluun.
”Omat juureni ja elämäni näkyy kaikessa. Olen 70-luvun lapsi, ja kotona pukeuduttiin Marimekkoon ja syötiin Arabian astioista. Mummolasta tuli vaikutteita heidän karjalaisista sukujuuristaan.”
Henna on ammattinsa puolesta tehnyt muitakin muotoilutöitä. Hän muun muassa voitti kansainvälisen World Design Capital -juhlarahakilpailun vuonna 2012, jolloin Helsinki oli maailman design-pääkaupunki.
Japanista Vajaan
Laadunvalvonnassa parhaillaan työskentelevä keraamikko Lisa Svensk-Armstrong asui ja teki taidetta ennen Vaja Finlandiin tuloaan Etelä-Koreassa. Hän on valmistunut Englannissa keramiikkataiteen maisteriksi ja tiesi Vajasta jo opiskeluaikoina.
”Halusin tänne työn monipuolisuuden takia. Tekee pääkopalle hyvää, kun saa tehdä monenlaista.”
Hän on keraamikon ammatistaan niin lumoutunut, että käytti jopa kesälomansa Vajassa tehden omia töitään tulevaa näyttelyään varten.
Taannoin ovesta asui sisään japanilainen perhe, jonka isä työskentelee kotimaassaan hammaslääkärin muotintekijänä. Hän ilmoitti haluavansa Vajaan töihin. Mikä ettei! Pian Vaja saa ensimmäisen japanilaisen työntekijänsä.
”Japanilaiset tykkäävät valtavasti suomalaisesta muotoilusta. Olemme juuri tehneet sopimuksen japanilaisen maahantuojan kanssa. Astioitamme aletaan myydä heidän luxus-tavarataloissaan”, Fred kehaisee.
Vajan tuotantotilat suunniteltiin alun perin laajennusta ja ulkomaanvientiä silmällä pitäen. Fred uskoo Vajan olevan ajan hermolla, koska ihmiset ovat heränneet arvostamaan kestävyyttä ja vähentämään kuluttamista.
”Suomessa on vahva keramiikanteon kulttuuri ja on tärkeää, ettei se katoa täältä”, Henna lisää.