Taivaallista valoa
Kevät on oivaa aikaa valokuvata haloja: taivaalla loistavia renkaita, kaaria ja valoläikkiä. Suomessa niitä näkyy läpi vuoden keskimäärin 150 päivänä tai yönä, maksimi osuu maalis–toukokuulle.
Kevät on oivaa aikaa valokuvata haloja: taivaalla loistavia renkaita, kaaria ja valoläikkiä. Suomessa niitä näkyy läpi vuoden keskimäärin 150 päivänä tai yönä, maksimi osuu maalis–toukokuulle.
Huonekasvit tarvitsevat viihtyäkseen valoa, vettä ja ravinteita. Kukkamullan ilmavuutta ja kosteustasapainoa voi kohentaa kevyillä väliaineilla. Kokonaan mullaton viljely saattaa olla liikakastelijan pelastus.
Jo oli aikakin, huokaa kansakunta, kun kalenteri kääntyy kevätpäiväntasaukseen. Vuorokaudessa on taas enemmän valoa kuin pimeää! Samaan päivään osuu myös kansainvälinen onnellisuuden päivä – ja ihan oikein osuukin.
Heinäkuisena yönä syntyi tumma, pitkähäntäinen prinsessa, jolla oli pieni valkoinen pilkku rinnassa. Yksi ensimmäisistä rekisteröidyistä suomalaisista pystykorvista oli vuonna 1897 syntynyt narttu nimeltään Kekri. Nyt se sai kaiman.
Kuolinsiivouksesta tuli muotitermi muutama vuosi sitten. Yhtä hyvin voisi puhua elämänsiivouksesta. Kumpikin tarkoittaa tarpeettomista tavaroista luopumista. Olisiko nyt sen aika?
Lampurilla on paljon kavereita, jotka ovat mielellään mukana kaikessa. Kävelyretkillekin päkäpäät lähtevät emäntänsä keralla.
Hyytä paljon Pohjolassa, jäätä kylmässä kylässä, lauletaan tamperelaisen kansanmuusikko Petra Poutasen kuorosävellyksessä. Sanat ovat Kalevalan kohdasta, jossa Louhi pimentää auringon.