Mikä yhdistää liikenteen pakokaasut, puun pienpolton ja tehtaan piipusta tupruttavan savun? Ne kaikki sisältävät pienhiukkasia, jotka kulkeutuvat keuhkoihin, aiheuttavat sairauksia ja lisäävät kuolemanvaaraa.

Ulkoilmassa leijailee kooltaan, muodoltaan ja koostumukseltaan erilaisia hiukkasia. Jotkut niistä ovat peräisin luonnosta, jotkut ovat ihmisen tuottamia.

Suurin osa hiukkasista on niin pieniä, ettei niitä pysty silmin näkemään. Karkeat hengitettävät ovat halkaisijaltaan 2,5–10 mikrometriä. Maaperästä, teiden kulumisesta ja hienosta hiekasta koostuva jokakeväinen katupöly kutittaa silmiä, ärsyttää hengitysteitä ja saattaa pahentaa astmaa sekä kroonista keuhkoputkentulehdusta.

”Suurin osa karkeista hiukkasista poistuu keuhkoputkista melko nopeasti kulkeutumalla ylös nieluun ja yskintään”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri, dosentti Raimo O. Salonen kertoo.

Vaarallisempia ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset, joita pidetään ylivoimaisesti pahimpina terveyteen vaikuttavista ilmansaasteista.

”Pienen kokonsa ansiosta ne onnistuvat tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin, keuhkorakkuloihin saakka. Sieltä niiden poistuminen voi kestää jopa vuosikymmeniä. Osa ultrapienistä hiukkasista pääsee jopa verenkiertoon.”

Kuolema liian varhain

Euroopassa arviolta 380 000 ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin. Taloudelliset menetykset ovat useita satoja miljardeja euroja joka vuosi.

”Suomessa pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain jopa 1 800 ennenaikaista kuolemaa ja yli 600 uutta pysyvää keuhkoputken tulehdusta”, Salonen sanoo.

Hiukkaset voivat kulkeutua ilmavirtausten mukana tuhansia kilometrejä alkuperäisestä päästölähteestä. Salosen mukaan Etelä-Suomen pitoisuuksista noin puolet on peräisin lähinnä Keski- ja Itä-Euroopasta. Toinen puoli syntyy muun muassa puun pienpoltosta, pakokaasuista ja maatalouden päästöistä.

”Lyhytaikainen altistuminen lisää hengitysinfektioita ja pahentaa astmaa, keuhkoahtaumatautia ja sepelvaltimotautia. Vuosikymmenien altistuminen voi lisätä sydän-, ja verisuoni- sekä keuhkosairauksia.”

Pienhiukkaset saattavat kohottaa verenpainetta ja lisätä kakkostyypin diabetesta. Uusimman havainnon mukaan nenän limakalvoilta hajuhermoja pitkin aivoihin kulkeutuvat hiukkaset voivat aiheuttaa siellä tulehdusta ja heikentää muistia. ”Tätä kautta ne saattavat olla yksi syy vanhusten dementian lisääntymiseen.”

Salonen huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla pienhiukkasten vuosipitoisuudet ovat viime vuosina kääntyneet lievään laskuun muun muassa EU:n tiukentuneiden päästömääräysten takia. Polttoaineet ovat entistä puhtaampia, ja ajoneuvojen moottoreissa on hiukkassuodattimia.

 

Savussa on myrkkyjä

Ilmassa leijuva savun haju saattaa tuntua kotoisalta, mutta savun hengittäminen ei ole terveellistä. Puun polttaminen voi nimittäin lisätä sekä omia että naapuruston terveysriskejä. ”Pienpoltossa syntyvät hiukkaset ovat elimistölle myrkyllisiä ja syöpävaarallisia”, Salonen sanoo. Vuosikymmenien altistuminen todennäköisesti sekä aiheuttaa että pahentaa keuhkojen, sydämen ja verenkierron pitkäaikaissairauksia.

”THL:n arvion mukaan Suomen kaupungeissa ja taajamissa puun pienpoltosta aiheutuu noin 200–250 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Vaikutus on sama kuin vuosikymmeniä vanhojen dieselautojen pakokaasuilla ja tupakansavulla.”

Sen sijaan maaseudulla ja kesämökeillä asialla ei ole suurta kansanterveydellistä merkitystä.

Vanhalla Kuopion Niiralan pientaloalueella tutkittiin tammi–maaliskuussa 2015 puun pienpolton vaikutuksia paikalliseen ulkoilman laatuun sekä viiden vanhan ja kahden uuden omakotitalon sisäilman laatuun. Puunpoltto on 3 800 asukkaan Niiralassa yleistä, koska alueella ei ole kattavaa kaukolämpöverkkoa.

”Niiralan kaltaisella pientaloalueella naapurisavuille ei altistuta vain ulkosalla. Savut jäävät leijumaan matalalle pihapiireihin ja tunkeutuvat ilmanvaihdon kautta sisätiloihin.”

Tutkimuksen mukaan altistuminen on suurinta talvipakkasilla, kun puuta poltetaan runsaasti ja tuulet ovat heikkoja. Talojen ulkopuolelta mitatuista hiukkaspitoisuuksista merkittävä osa tunkeutui asuntoihin. ”Sisätiloihin tulee ilman epäpuhtauksia myös omista tulisijoista etenkin, jos ne ovat vanhoja ja huonokuntoisia.”

 

Polta puuta oikein

Jos poltetaan kosteaa puuta tai jätettä, hiukkas- ja PAH-päästöt moninkertaistuvat puhtaan ja kuivan puun hyvään polttamiseen verrattuna, Raimo Salonen muistuttaa. Huonolla polttamisella on myös haitallisia ilmastovaikutuksia: palamisessa syntyy mustaa hiiltä, joka lämmittää ilmakehää ja kulkeutuu Suomesta arktisille alueille voimistamaan jään sulamista.

Jos naapurin savupiipusta tupruava savu häiritsee, Salonen kehottaa ensimmäiseksi puhumaan asiasta kyseisen naapurin kanssa. Ehkä tämä ei ole tullut ajatelleeksi, että savusta voisi olla haittaa. Jos keskustelusta ei ole apua, on hyvä ottaa yhteyttä oman kunnan ympäristön- tai terveydensuojelusta vastaavaan viranomaiseen.

”Pahanhajuinen savu vähentää asumisviihtyisyyttä jo ennen kuin siitä on terveyshaittaa. Viranomainen voi antaa polttoa ja tulisijoja koskevia neuvoja ja määräyksiä.”

EU on tehnyt kaksi asetusta uusien takkojen, hellojen ja uunien hyötysuhteesta sekä siitä, kuinka paljon tulisija saa tupruttaa ilmoille hiilivetyjä, häkää, hiukkasia ja typen oksideja. Sitovat asetukset tulevat voimaan vuonna 2022.

Salonen harmittelee sääntelyn hitautta ja sitä, etteivät päästörajat koske saunojen kiukaita. ”Miinusta on sekin, ettei huonokuntoisia polttolaitteita tarvitse uusia.”

Lähteet: www.thl.fi, www.ymparistokeskus.fi, www.terveyskirjasto.fi, www.hengitysliitto.fi.

ULLA SAIKKONEN, teksti