Saunamummut elvyttävät saunarituaalien taitoa, perinnettä, jonka olemme kadottaneet. Sulkusaunasta ihminen astuu elämäänsä kuin uudesti syntyneenä.
Saunamummuja on ollut Suomessa jo vuosisatoja. Heidän luokseen naiset ovat menneet huolineen. Saunassa on vihdottu ja löylytelty, pidetty hyvänä elämän riepottamia.
”Olemme syntyneet saunassa. Siellä olemme itseämme hoitaneet. Saunassa vainajakin on pesty ja valmisteltu viimeiselle matkalle”, kuvailee saunamummu Salla Pyykkönen. Hän elvyttää kansanperinnettä toisen saunamummun Kirsti Vikin kanssa.
”Toki sauna on jo itsessäänkin rentouttava, ihan se pelkkä taloyhtiön viikoittainen lenkkisauna. Saunomisen ei pitäisi olla mikään suoritus. On hyvä antautua löylyn lempeään syliin – sitähän sauna parhaimmillaan on”, Salla sanoo.
Salla ja Kirsti ovat toimineet pitkään doulina, synnytystukihenkilöinä. Koulutukseltaan Salla on venäjän kielen kääntäjä ja tulkki. Kirsti on valmistunut biologiksi Moskovan yliopistosta. Muutama vuosi sitten he lähtivät doulien ja kätilöiden konferenssiin Pietariin. Siellä he tutustuivat Julia Shelepinaan, antropologiin, etnologiin, psykologiin ja povituhaan, joka voisi olla suomeksi vaikka paarmuska, puapo tai saunamummu.
Viiden lapsen äiti ja yhden isoäiti Julia on isoisänsä opettama neljännen polven yrttiparantaja. Hän osaa lukuisat yrtit ja niiden käyttötarkoitukset.
Kohta Salla ja Kirsti saivat Julialta kutsun Jaroslavissa järjestettyyn kansainväliseen konferenssiin, johon saapui kätilöitä, doulia ja saunahoitajia. Julian innoittamina Kirsti ja Salla alkoivat perehtyä vanhoihin suomalaisiin saunarituaaleihin ja sulkuseremoniaan.
“Itselläni se kolahti jonnekin tosi syvälle, suomalaiseen sieluun, jonka osana sauna tulee syntymälahjana, halusit tai et. Ja minä olen halunnut aina. En voisi kuvitella elämääni ilman saunaa. Sulkuseremoniasta tajusi heti, että tämä on jotain meidän omaa ja samalla universaalia”, sanoo Salla.
Kirsti jatkaa: “Doulauksien myötä kokonaisvaltainen naisen hyvinvoinnin tukeminen tuli tärkeäksi. Sulkuseremonian voi tehdä milloin vain, se on mukana koko elämän kaarella.”
Perinteisiin perehtyessään naiset huomasivat, että ne ovat meiltä kokonaan unohtuneet.
”On ihmiselämän merkkipaaluihin liittyviä monia rituaaleja – aivan alkutaipaleella kaste tai nimiäiset. Teini-iässä käydään rippikoulu tai mennään Prometheus-leirille. On ylioppilasjuhlia ja ammattiin valmistumista, kihlajaisia ja häitä. Morsiussaunakin on tehnyt paluun – siinä nainen saatellaan miehelään, mutta kun naisesta tulee äiti, siihen ei liity minkäänlaista seremoniaa. Äidiksi tuleminen on kuitenkin naisen elämän yksi suurimmista asioista”, Kirsti pohtii.
Salla ja Kirsti ovat tutkineet arkistoja, tutustuneet muun muassa kansanperinteen kerääjien Samuli ja Jenny Paulaharjun tutkimusaineistoon eri puolilta Suomea ja löytäneet useita viittauksia synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyvistä saunarituaaleista.
”Kun koulutetut kätilöt alkoivat levitä Suomessa, naiset kääntyivät tosielämässä vielä pitkään saunamummujen puoleen. Saunamummu saattoi viettää tuoreen äidin ja vauvan kanssa saunassa parikin viikkoa. Tällä tavoin hän saatteli äidin uuteen elämänvaiheeseen. Synnytys jätettiin taakse ja lähdettiin kohti uutta.”
Sulkuseremonioita naiset ovat tehneet kautta aikojen toisistaan tietämättä ympäri maailman, Aasiassa, Kauko-Idässä ja Etelä-Amerikassa.
”Suurin osa seremonioistamme on liittynyt synnytyskokemuksiin.” Sulkusaunassa voidaan jättää taakse myös keskenmeno, läheisen sairaus tai kuolema, imetyspettymys tai jokin muu suru, joka on jo käsitelty ja josta on valmis päästämään irti.
”Se voi myös olla se taitekohta, kun ihminen haluaa sulkea työelämän taakseen ja siirtyä täysipainoisesti uuteen vaiheeseen, eläkkeelle.”
Itärajan takana saunaseremonioihin saattaa liittyä vahvasti uskonnollinen näkökulma. ”He lukevat rukouksia. Me olemme jättäneet tämän aspektin pois.”
Sulkuseremonia tehdään yhdelle ihmiselle kerrallaan ja se kestää noin kuusi tuntia. Sitä ei tehdä raskaana oleville eikä kuukautisten aikana. Alatiesynnytyksestä on pitänyt kulua vähintään 40 vuorokautta ja sektiosta kauemmin.
Sulkuseremonia sopii kenelle tahansa, joka haluaa jättää taakseen jonkin vanhan ja voimia vievän. Se räätälöidään aina yksilöllisesti.
”Koskaan ei ole liian myöhäistä. Synnytyskokemuksen ihminen muistaa koko elämänsä. Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan äidit muistivat vielä 50 vuoden kuluttuakin sanasta sanaan, mitä kätilöt olivat synnytyksessä sanoneet. Silloin nainen on herkimmillään. Minunkin ensimmäisestä synnytyksestäni on 32 vuotta, mutta muistan edelleen tarkasti, miten töykeästi kätilö sanoi, kun minulla ei maito heti noussut”, Kirsti kertoo.
Salla ja Kirsti voivat lämmittää vain pari kolme sulkusaunaa viikossa, sillä yhtä kertaa kohti kuluu noin 20 mummutyötuntia. Edeltävänä iltana Kirsti keittelee yrttijuomaa kymmenen litran kattilallisen.
”Siinä on 40 eri ainesosaa: saunotettavalle sopivien yrttien lisäksi punaisia ja sinisiä marjoja, mausteita, kuivahedelmiä ja ruokosokeria. Nautimme yrttijuomaa yhdessä koko seremonian ajan.”
Yrttejä saunamummut keräävät koko kesän. Vihdat he ostavat Hakaniemen torilta.
Lue koko juttu painetusta tammikuun 2020 Kodin Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös digilehdestä.
