Vaikka kukinta olisi jo ohi, siemenet kypsyvät. Ne ovat täynnä odotusta ja iloa.
Erilaisten siemenkotien ja -palkojen kehittymistä on kiehtovaa seurata. Pikkuruiset siemenaarteet kannattaa poimia talteen. Niitä voi levittää uusille kasvupaikoille, vaihtaa muiden siemenkerääjien kanssa, tallettaa seuraavaa kevättä varten tai viedä puutarhatuliaisina ystäville.
Unikkojen viehkeät siemenkodat sopii poimia maljakkoon, kransseihin ja askarteluun.
Jostain syystä itse poimituista siemenistä kasvatettuihin kasveihin solmiutuu syvällisempi side kuin kaupasta ostettuihin taimiin. Kun kasvi versoo ystävältä saaduista siemenistä tai vaikkapa isoäidin synnyinkodin pihamaalta, on mukana myös tunnearvoa.
On hyvä muistaa, että siemenkylvöissä kaikki jälkeläiset eivät aina ole emokasvin kaltaisia. Toisinaan kukkien terälehtien kerrannaisuus tai värit muuttuvat. Kukkaan saattaa myös ilmaantua kahta eri värisävyä. Kokeilut vain lisäävät jännitystä, sillä saattaahan omista kylvöksistä kehittyä aivan uusia lajikkeita.
Siemeniä keräämällä on mahdollista taltuttaa myös kasvin liiallinen levittäytyminen. Esimerkiksi herkästi kylväytyvän sormustinkukan kukkavarressa saattaa olla tuhansia siemeniä.
Kerää talteen
Kypsyneet siemenet varisevat maahan helposti ihan itsestään, ja tietysti juuri silloin, kun et ole kotona. Kannattaa siis olla valppaana. Kun siemenkodat ja -palot alkavat tummua ja halkeilla, on aika kerätä sato talteen. Valitse emoyksilöt huolella ja hylkää vioittuneet kasvit. Siemenet ovat kypsinä ruskeita tai mustia. Ne irtoavat helposti.
Kuiva ja tyyni päivä on paras keruuseen. Siemeniä saa kerätä tienpientareilta ja joutomailta, mutta ei toisten pihoilta tai pelloilta. Jos on kovin sateista tai märkää, voit leikata kuihtuneet kukkavarret ja viedä ne huoneenlämpöön kuivumaan. Saman lajin kukkavarret voi sitoa vaikka yhdeksi nipuksi.
Sujauta latvat paperipussiin ja sido pussin suu narulla. Kiinnitä naruun lappu, johon olet merkannut kasvin nimen ja keruupäivän. Ripusta nippu kuivaan, lämpimään ja ilmavaan paikkaan. Kun latvat roikkuvat alaspäin, siemenet varisevat pussiin omia aikojaan.
Jos keräät siemeniä suoraan puutarhasta, anna siemenkukintojen kuivua mahdollisimman kauan kiinni kasvissa. Kun keruun aika koittaa, ota avuksi kulho tai paperipussi, jota voit pitää kasvin alla. Pienet siemenet saattavat muuten karata omille teilleen.
Varistele saaliisi sisällä jollekin vaalealle alustalle, esimerkiksi paperiarkin päälle. Erottele pois kaikki roskat ja ylimääräiset kasvinosat. Muista nimetä siemenet ja merkitä keruuajankohta.
Toinen tapa on huputtaa kasvi ulkona ja odottaa että siemenet valmistuessaan tippuvat pussiin eivätkä häviä maan uumeniin. Voit sitoa narulla kukkavarren päähän hupun vaikka keveästä harsokankaasta. Läpikuultavuus on eduksi, jotta voit ainakin hiukan nähdä kankaan läpi. Koska pussi on alassuin, ole tarkkana kun on aika avata naru. Varminta on leikata kukkavarsi ja avata pussukka sisällä.
Säilö sievästi
Keräämisen jälkeen siemenet on kuivatettava huolella. Vähäinenkin kosteus saattaa pilata siemenerän. Anna siementen kuivua ainakin kolme viikkoa, ennen kuin pakkaat ne pitempiaikaiseen säilöön. Siemenet kuivuvat hyvin omissa avonaisissa paperipusseissa tai kirjekuorissa huoneenlämmössä.
Pakkausmenetelmiä on monia. Pienet paperipussit tai kirjekuoret ovat käteviä, sillä niitä voi helposti taitella myös itse. Viehättäviä ovat itse tehdyt säilytyspussit, joihin on kauniisti kirjattu kaikki tiedot ja kenties liitetty myös emokasvin kuva. Itse tehty siemenpussi on soma vieminen tai jopa joululahja ystävälle.
Paperiset siemenpussukat on kätevä säilyttää pienessä pahvilaatikossa. Kaunosielut tietysti päällystävät laatikon aiheeseen sopivalla paperilla. Jos olet järjestyksen ystävä, voit taiteilla välilehdet ja lajitella pussit aakkosittain kasvin nimen tai tieteellisen nimen mukaan. Kun siemenet on varastoitu kauniisti, niitä on hauska selailla pitkin vuotta.
Lisää tietoa:
Josie Jeffery: Siementen kerääminen, säilyttäminen ja vaihtaminen.
Ulla Hasselmark: Kasvata siemenestä.